Olen Mirka Soinikoski, 48-vuotias aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu ja anestesialääkäri Hämeenlinnasta, työskentelen Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Haluan olla mukana ratkaisemassa luonto- ja ilmastokriisiä, puolustamassa lasten oikeuksia sekä torjumassa eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Siksi valintani on Vihreät.
Liityin vihreiden jäseneksi ja lähdin mukaan paikallispolitiikkaan vuoden 2012 kuntavaaleissa, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan innoittamana. Toimin Hämeen vihreänä kansanedustajana pandemian ja sodan värittämällä vaalikaudella 2019-2023.
Luonto ja ilmasto
Ilmastonmuutosta ei voi enää estää, mutta omilla valinnoillamme voimme hidastaa sitä ja säilyttää elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville. Suojellaan monimuotoista luontoa ja toteutetaan Evon tiedekansallispuisto. Hakkuumäärät suomalaisissa metsissä on saatava kestävälle tasolle.
Fossiilisista polttoaineista irtautumista pitää jatkaa. Liikenteen päästöt on puolitettava, Päärata tarvitsee lisäraiteita ja joukkoliikennettä pitää kehittää, jotta matkaketjut palvelevat paremmin kaikkia Hämeen asukkaita.
Lapset ja nuoret
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja turvalliseen arkeen. Kootaan lapsiperheiden palvelut helposti saavutettavasti perhekeskuksiin ja sähköisiin kanaviin. Laadukas varhaiskasvatus ja turvallinen koulupolku kuuluu kaikille. Vahvistetaan oppilaiden tukea ja oikeutta pienryhmäopetukseen sekä erityisopetukseen. Oppilashuollon resursseja on vahvistettava, kodin ja koulun yhteistyötä tulee vahvistaa. Lastensuojelulaki tarvitsee kokonaisuudistuksen.
Kestävä talous
Siirretään verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen ja kulutuksen verottamiseen. Torjutaan veronkiertoa ja harmaata taloutta. Vihreät ovat sitoutuneet tasapainottamaan valtion taloutta 2035 mennessä, reilusti ja kestävästi. Talouden sopeutustoimet on kohdennettava niin, että samalla edistetään päästövähennyksiä ja vähennetään köyhyyttä.
Hyvinvointi ja terveys
Syrjäytymiseen ja terveyseroihin pitää puuttua vaikuttavilla palveluilla, ongelmien kasaantuessa hyvinvointivaltion turvaverkon pitää toimia. Hyvinvoiva ja arvostettu henkilöstö on koko soten selkäranka. Oikea apu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Lääkärille pitää päästä kohtuullisessa ajassa ja mielenterveys- ja päihdepalvelut on korjattava, myös alaikäisille tarvitaan vieroituspaikkoja. Päätöstenteko kaipaa edelleen lisää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
Minulle tärkeitä teemoja ovat myös kiertotalouden ratkaisut ja resurssiviisaus, ihmisten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä lapsen oikeudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maaliin vieminen oli yksi eduskuntavaalien 2019 tärkeimmistä teemoista. Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023 ja massiivista uudistusta viedään käytäntöön nyt toista vuotta. Siihen työhön tarvitaan mukaan erityisesti kaikkia sote-ammattilaisia, sillä paras kokemustieto ja ratkaisuehdotukset löytyvät usein sieltä missä arjen työtä tehdään.
Suomalaiset perheet ovat monimuotoisia, noin 40% lapsista asuu nykyään muussa kuin ydinperheessä. Perheiden monimuotoisuus tulee ottaa lähtökohdaksi kaikessa perheitä koskevassa lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Olen toiminut yli 15 vuoden ajan tuki- ja sijaisperheen äitinä, näköalapaikalla lapsiperheiden ylisukupolvisiin haasteisiin, tutkimustietoon perustuviin ratkaisumalleihin ja lastensuojelun toimintatapoihin perehtyen.
Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja sen tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta. Perhekeskusten toiminta on vakiintumassa ja niitä kehitetään yhdessä mm. lastensuojelun systeemisen työmallin kanssa.
”Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja ja sitä ympäröinyt kansanliike kertoivat, että yhdessä tekemällä ja toisia kuunnellen pystymme ihmeisiin. Tapoja ottaa osaa on yhtä monta kuin ihmisiä, ja jokaisen panos on tärkeä.”
(Vihreiden jäsenkirje 2012)