Tämän vaalikauden viimeinen täysistuntoviikko on nyt takana. Tähän vaalikauteen on mahtunut paljon. Tuskin kukaan olisi uskonut vuoden 2019 vaalipäivänä, että neljä vuotta myöhemmin olemme selättäneet maailmanlaajuisen pandemian ja hakeneet puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Tällä vaalikaudella on totisesti kirjoitettu Suomen historiaa uusiksi. Vihreiden ulkoministeri Pekka Haavisto on ollut merkittävässä roolissa siinä, että tulenarassa kansainvälisessä tilanteessa on toimittu samaan aikaan sekä päättäväisesti että rauhaa rakentavasti.
Viimeisen täysistuntoviikon “kunniaksi” pääsimme äänestämään Suomen Nato-jäsenyydestä, joka hyväksyttiin eduskunnassa selkein äänin 184-7. Nyt Suomen Nato-jäsenyys on enää Turkin ja Unkarin ratifiointia vaille valmis. Tavoitteena ja toiveena on, että kesän Vilnan huippukokoukseen mennessä Suomi ja Ruotsi olisivat Nato-maita.
Puhuin Nato-jäsenyyden puolesta myös täysistunnossa. Puheenvuorossani painotin Naton vakauttavaa vaikutusta. Puolustusliitto perustettiin aikoinaan toisen maailmansodan raunioille turvaamaan demokraattisten valtioiden itsenäisyyttä. Tämä tehtävä ei ole muuttunut noista ajoista.
Nato-jäsenyys ei kuitenkaan muuta turvallisuutemme perustusta. Jatkossakin tarvitsemme vahvaa omaa puolustusta ja korkeaa maanpuolustustahtoa. Myös panostukset sisäiseen turvallisuuteen ja yhtenäisyyteen ovat olennaisia, sillä yhtenäinen kansakunta on paras puolustus kriisitilanteissa ja ulkoista uhkaa vastaan. Kokonaisturvallisuus on yhteinen asia. Voit kuunnella koko puheeni tästä.
Varjojen keskellä tämä vaalikausi on luonut myös paljon hyvää. Saimme Suomeen vihdoin uuden luonnonsuojelulain, uuden ilmastolain ja uuden kaivoslain. Lisäksi olemme perustaneet Sallan kansallispuiston, lisänneet luonnonsuojelun pysyvää rahoitusta 100 miljoonalla eurolla ja suojelleet ennätysmäärän vanhoja luontoalueita. Näillä päätöksillä olemme luoneet polun kohti hiilineutraalia Suomea ja asettaneet raamit luonnonvarojen ylikulutukselle. Mitään näistä päätöksistä ei olisi saatu maaliin ilman Vihreitä.
Vaalikauden isoihin asioihin osuvaa on, että viimeinen täysistuntopäivä on maailman luontopäivä. Pandemian keskellä juuri luonto ja luonnossa liikkuminen oli monelle suomalaiselle henkireikä ahdistavan pandemia-arjen keskellä. Pandemian jälkeenkin yhä useampi on valinnut muuttaa kokonaan tai osa-aikaisesti paikkaan, jossa luonto on lähellä.
Suomalaisten luontorakkaudesta huolimatta lähiluonnolle ei anneta päätöksenteossa sille kuuluvaa arvoa. Liian moni suomalainen on joutunut todistamaan rakkaan lähiluontonsa katoamista niin koti- kuin mökkimaisemissaan, kun lähimetsän puut on kaadettu metsäteollisuuden tarpeisiin.
Lähiluontoa onkin suojeltava enemmän. Meidän on rajoitettava avohakkuita mökki- ja asuintonttien läheisyydellä ja ihmisillä pitää olla aito mahdollisuus tulla kuulluksi naapurissa tapahtuvista hakkuuaikeista. Tällä hetkellä naapureilla ei ole lainkaan sananvaltaa siihen, tehdäänkö oman asuin- tai mökkitontin vieressä avohakkuita, vaikka avohakkuut yltäisivät aivan oman pihan rajalle. Eduskunnassa olen muun muassa vaatinut ensiharvennuksien tehokkaampaa valvontaa, jotta puustoa ei harvenneta liikaa.
Meillä on paljon keinoja, joilla voimme varmistaa, että paikallisten ihmisten ääni tulee kuulluksi lähiluontoon liittyvissä kysymyksissä. Kyse on lopulta vain tahdosta ja valitettavasti muilla puolueilla ei ole samanlaista mielenkiintoa puuttua lähiluonnon katoamiseen kuin Vihreillä.
Luonnonsuojelun tärkeydestä puhuin myös täysistunnossa, kun käsittelimme tämän vuoden ensimmäistä hallituksen lisätalousarviota. Hallitus päätti vihreiden aloitteesta esittää suojeltavaksi noin 30 000 hehtaaria valtion omistamia luontoalueita. Kokoluokaltaan puhumme yli Helsingin kokoisesta luontoalueesta ja kappalemäärissä yli 50 luontokohteesta ympäri Suomea.
Hämeestä saimme suojeltua 48 hehtaaria metsää Lopen Rautasuon alueelta ja Hämeenlinnasta 97 hehtaaria metsää Pitkämäen alueelta, jotka ovat paikallisten suosimia retkeily-, patikointi- ja lenkkeilymaastoja. Hienoa, että pystymme turvaamaan suomalaista luontoa tuleville sukupolville ja metsän asukeille!
Lisäksi puhuin koulutuksen merkityksestä, joka on koko Suomen menestyksen kivijalka. Siksi on hienoa, että hallitus panostaa lisätalousarviossaan lapsiin ja nuoriin. Kaikkiaan toimia on 39 miljoonan euron edestä. Näistä 20 miljoonaa on tasa-arvorahaa ja 19 miljoonaa nuorisorikollisuuden estämiseen tähtäävää pakettia. Näillä panostuksilla pystymme vaalimaan nuorille toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja puuttumaan oikea-aikaisesti nuorten pahoinvointiin. Voit lukea koko puheeni tästä.
Täysistuntojen ohella aikaa ovat vieneet enenevissä määrin myös vaalikampanjointi. Keskiviikkona olin vierailemassa Lahden kuukausimarkkinoilla, joissa oli taas kunnon vaalimarkkinoiden tuntua! Lisäksi iso urakka vaalikoneiden kanssa tuli vihdoin päätökseen, kun viimeisetkin koneet tuli täytettyä tällä viikolla. Tänään julkaistiin esimerkiksi YLE:n vaalikone, joka on yksi suosituimmista vaalikoneista Suomessa.
Tällä viikolla juhlittiin myös Lääkäriliiton 113-vuotisjuhlia, lämpimät onnittelut omalle liitolle! Ei pidä unohtaa, että tällä vaalikaudella saimme vihdoin maaliin kauan vatvotun sote-uudistuksen, joka on ollut suomalaisen politiikan murheenkryyni koko 2000-luvun. Nykymalli ei ole täydellinen, mutta tärkeintä, että meillä on vihdoin malli, jonka varaan voimme rakentaa yhdenvertaisempia ja taloudellisesti kestävämpiä sote-palveluita.
Viimeisen täysistuntoviikon seurauksena tämä on myös tämän vaalikauden viimeinen viikkoblogini. Se on toiminut myös hyvänä “päiväkirjana”, joka on toivottavasti ollut teille seuraajillekin antoisaa ja mielenkiintoista luettavaa.
Seuraava kuukausi kuluu tiiviisti Hämeen vaalikentillä. Tarkoituksena on kiertää mahdollisimman paljon ympäri Hämettä tapaamassa ihmisiä. Tätä työtä ei nimittäin voi tehdä, jos ei kuule, mitä ihmisillä on mielen päällä.
Toivon todella, että pääsen jatkamaan työtäni Hämeen vihreänä kansanedustajana. Viimeiset neljä vuotta ovat olleet todella opettavaisia ja samalla todistaneet, että housut kestävät merivettä tiukoissakin paikoissa. Jos siis haluat viikkoblogilleni jatkoa, muista äänestää minua numerolla 47 Hämeen vaalipiirissä. Vaalipäivä on su 2.4.
Toivottavasti tavataan vaalikentillä – hyvää ja rauhallista kevään jatkoa kaikille! Ja kiitos kaikille yhteistyöstä ja tuestanne kuluneen vaalikauden aikana <3
PS. Kanta-Hämeen Nytkis järjestää ke 8.3. Naistenpäivän seminaarin klo 17:30 – 19:00 Wetterhoffin Wanhalla Kutomolla. Seminaarin teemana on Toivo kriisien keskellä ja meillä on kiinnostavia naispuhujia eri elämäntilanteista. Esimerkiksi Iryna Hayvoronska pitää ukrainalaisen naisen puheenvuoron ja Emilia Uljas nuorten puheenvuoron. Enemmän tietoa seminaarista löytyy Facebookista. Nähdään naistenpäivänä!
-Mirka