Olen Mirka Soinikoski, 49-vuotias anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnasta. Työskentelen Kanta-Hämeen keskussairaalassa asiantuntijaylilääkärinä, tämän hetken työtehtäväni painottuvat v.2025 valmistuvaan Assi-sairaalaan sekä terveydenhuollon digityökalujen kehittämiseen.
Haluan olla mukana ratkomassa luonto- ja ilmastokriisiä, puolustamassa lasten oikeuksia sekä korjaamassa hyvinvointi- ja terveyseroja. Lähdin mukaan paikallispolitiikkaan vuoden 2012 kuntavaaleissa, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan innoittamana. Toimin Hämeen vihreänä kansanedustajana pandemian ja Ukrainan sodan värittämällä vaalikaudella 2019-2023.
Luonto ja ilmasto
Ilmastonmuutosta ei voi enää estää, mutta omilla valinnoillamme voimme hidastaa sitä ja säilyttää elinkelpoisen planeetan myös tuleville sukupolville. Nyt on jo kiire! Suojellaan monimuotoista luontoa ja toteutetaan Evon tiedekansallispuisto. Hakkuumäärät suomalaisissa metsissä on saatava kestävälle tasolle. Fossiilisista polttoaineista irtautumista pitää jatkaa, tarvitsemme vihreän energian hankkeita myös Hämeeseen.
Liikenteen päästöt on puolitettava, Päärata tarvitsee lisäraiteita ja joukkoliikennettä pitää kehittää, jotta matkaketjut palvelevat paremmin kaikkia Hämeen asukkaita. Pyöräilyä ja kävelyä voidaan edistää kaiken kokoisissa taajamissa, sähköavusteiset polkupyörät helpottavat liikkumista. Turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit kannustavat ilmastoystävällisempään liikkumiseen ja samalla liikenneturvallisuus paranee. Pyöräilyyn ja kävelyyn sijoitetut eurot maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin positiivisina terveysvaikutuksina.
Lapset ja nuoret
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään ja turvalliseen arkeen. Kootaan lapsiperheiden palvelut helposti saavutettavaksi perhekeskuksiin ja sähköisiin kanaviin. Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää, että vanhempia tuetaan lasten kasvatustehtävässä. Laadukas varhaiskasvatus ja turvallinen koulupolku kuuluu kaikille. Oppilaiden tukea ja oikeutta pienryhmäopetukseen sekä erityisopetukseen pitää vahvistaa. Oppilashuollon resursseja on lisättävä ja lapsiperheiden parissa työskentelevien ammattilaisten ja kotien välistä yhteistyötä tulee vahvistaa. Lastensuojelulaki tarvitsee kokonaisuudistuksen.
Kestävä talous
Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen ja kulutuksen verottamiseen. Veronkiertoa ja harmaata taloutta on torjuttava. Tulevaisuuden ratkaisut löytyvät kiertotaloudesta ja resurssiviisaudesta. Vihreät ovat sitoutuneet tasapainottamaan valtion taloutta 2035 mennessä, reilusti ja kestävästi. Talouden sopeutustoimet on kohdennettava niin, että samalla edistetään päästövähennyksiä, turvataan hyvinvointivaltion peruspalvelut ja vähennetään köyhyyttä.
Hyvinvointi ja terveys
Syrjäytymiseen ja terveyseroihin pitää puuttua vaikuttavilla palveluilla, ongelmien kasaantuessa hyvinvointivaltion turvaverkon pitää toimia. Hyvinvoiva ja arvostettu henkilöstö on koko soten selkäranka. Oikea apu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Lääkärille pitää päästä kohtuullisessa ajassa ja mielenterveys- ja päihdepalvelut on korjattava, myös alaikäisille tarvitaan vieroituspaikkoja. Päätöksenteko kaipaa edelleen lisää ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen maaliin vieminen oli yksi eduskuntavaalien 2019 tärkeimmistä teemoista. Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023 ja historiallisen massiivista uudistusta viedään käytäntöön nyt kolmatta vuotta. Siihen työhön tarvitaan mukaan erityisesti kaikkia sote-ammattilaisia, sillä paras kokemustieto ja ratkaisuehdotukset löytyvät usein sieltä missä arjen työtä tehdään.
Monimuotoiset perheet
Noin 40% lapsista asuu nykyään muussa kuin perinteisesti määritellyssä ydinperheessä, eikä vuoroasuminen eron jälkeen voi olla vain hyvätuloisten perheiden etuoikeus. Perheiden monimuotoisuus tulee huomioida kaikessa perheitä koskevassa lainsäädännössä ja päätöksenteossa. Perhekeskusten toiminta on vakiintumassa ja tutkimustieto osoittaa, että vanhemmuutta tukemalla voidaan saavuttaa laajamittaisia vaikutuksia, joilla on suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys. Olen toiminut yli 15 vuoden ajan tuki- ja sijaisperheen äitinä, näköalapaikalla lapsiperheiden ylisukupolvisiin haasteisiin, tutkimustietoon perustuviin ratkaisumalleihin sekä lastensuojelun vaihteleviin toimintatapoihin perehtyen. Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja sen tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava yhteiskunta.
”Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja ja sitä ympäröinyt kansanliike kertoivat, että yhdessä tekemällä ja toisia kuunnellen pystymme ihmeisiin. Tapoja ottaa osaa on yhtä monta kuin ihmisiä, ja jokaisen panos on tärkeä.”
(Vihreiden jäsenkirje 2012)