Eduskunta aloitti keskustelun kuuluisasta keltaisesta kirjasta, siis valtion ensi vuoden budjetista. Korostin puheenvuorossani budjettiriihen päätöksiä, joille vauhditetaan Suomen siirtymää hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi ja pidetään ihmiset mukana.
”Arvoisa rouva puhemies!
Vuosi sitten ruskan aikaan tässä salissa odotettiin innolla uutta vuosikymmentä, uuden alkua. Niin eduskuntatalon käytävillä kuin työpaikkojen kahvihuoneissa ja lenkkipoluilla maalattiin kuvaa tulevasta. Moni mietti, millaisia mahdollisuuksia seuraava vuosikymmen tuokaan tullessaan. Kukaan ei aavistanut, että maailmanlaajuinen pandemia odotti aivan kulman takana.
Koronavirus laittoi monet prioriteetit uusiksi Suomessa. Valmiuslakia koeponnistettiin ensimmäistä kertaa sitten sotien. Totesin, että lääkärin tietotaidoista on hyötyä eduskuntatyössä, mutta en olisi uskonut puhuvani tässä salissa tehohoidon kapasiteetista ja hengityskoneiden riittävyydestä poikkeusolojen keskellä. Talvella 2010 koeponnistettu pandemiavalmius joutui tulikokeeseen keväällä 2020.
Hallitus on toiminut aktiivisesti koronaviruksen pysäyttämiseksi. Suomi on pärjännyt kansainvälisesti verrattuna hyvin niin taloudessa kuin ihmishengissä mitattuna. Akuuttien koronatoimien lisäksi hallituksella on ollut kykyä myös katsoa tulevaisuuteen, koronan jälkeiseen Suomeen. Meidän on päätös kerrallaan torjuttava koronan ohella taloustaantumaa ja ilmastokriisiä. Sitä työtä hallitus tämän talousarvion päätöksillä tekee. Meidän on huolehdittava, että kaikki pysyvät mukana. Meillä ei ole varaa jättää inhimillistä korjausvelkaa eikä ilmastovelkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi.
Arvoisa rouva puhemies! Olemme Suomessa olleet monta kertaa tilanteessa, jossa sopeuttamistoimet ovat kohdistuneet kaikista heikoimmassa asemassa oleviin. Tämä hallitus on päättänyt tehdä toisin: päättänyt nähdä ihmisen talouslukujen takana ja päättänyt nähdä luonnon itseisarvon.
Hallitus on vaikeasta tilanteesta huolimatta pitänyt kiinni tahdosta suojella suomalaista luontoa. Budjetin päätöksillä varmistetaan, että luonnonsuojelun rahoitus jatkuu ennätyskorkealla tasolla. Tästä saamme olla ylpeitä Suomessa. Mitä tämä luonnonsuojelun lisärahoitus sitten käytännössä tarkoittaa?
Lisää suojeltuja soita osana Helmi-ohjelmaa, parempaa vesiensuojelua osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, lisää suojeltuja metsiä osana Metso-ohjelmaa — siis konkreettisia tekoja, joilla suojellaan paremmin luonnon monimuotoisuutta.
Arvoisa rouva puhemies! Hallitus torjuu lapsiperheköyhyyttä ja tukee työllisyyttä esimerkiksi alentamalla varhaiskasvatuksen maksuja 70 miljoonalla eurolla. Haluamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus aloittaa koulutiensä laadukkaassa varhaiskasvatuksessa, ja ensi syksynä alkaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, jolla on mahdollista kaventaa oppimisen eroja entisestään. Kuten tiedämme, investoinnit koulutuspolun alkuun tuovat parempia oppimistuloksia ja luovat tasa-arvoisempia mahdollisuuksia jokaiselle lapselle.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta viimeksi eilen kuultiin tutkijoiden suusta sen olevan täysin mahdollista, kunhan tahtotila siihen on vahva. Fossiilittoman liikenteen tiekartan osana tehtävät vaikutusarvioinnit kertovat, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan useita eri toimenpiteitä.
Ei siis riitä, että tehostamme liikennejärjestelmää, uudistamme autokantaa, tarkennamme liikenteen päästökauppaa tai lisäämme päästöttömien polttoaineiden osuutta liikenteessä. Meidän on tehtävä se kaikki. Sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus ovat kestävien päästövähennysten ehdottomia edellytyksiä.
Ensi vuoden talousarviossa otetaan uusia askelia kohti fossiilitonta liikennettä. Yhtenä vaikutuksiltaan suurimpana päätöksenä tässä talousarviossa on liikenteen työsuhde-etujen uudistaminen ilmastoaikaan — vihdoinkin.
Arvoisa puhemies! Kun korona runtelee Suomen taloutta ja työllisyyttä, on kohtuullista ja oikein, että kovimman iskun ottaa vastaan valtio. Valtion lainalla on pienin korko. Kuntia ja sairaanhoitopiirejä tuetaan 200 miljoonalla eurolla, jotta saadaan koronaviruksen aiheuttamia välittömiä kustannuksia katettua. Samalla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan työpaikkoja kunnissa. Hallitus sitoutuu purkamaan terveydenhuollon hoitovelkaa ja sosiaalihuollon palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021—2023.
Vihreät linjasivat, että ilmastotoimien lisäksi toimivat mielenterveyspalvelut ovat työllisyyspolitiikan kovaa ydintä. Hoitojonoja puretaan ja nuorten matalan kynnyksen palvelut mielen hyvinvoinnin tukemiseen keskitetään Ohjaamoihin. Näin pidetään kaikki mukana kolmoiskriisin keskelläkin.
Arvoisa rouva puhemies! Suomen koronatilanne on tähän saakka ollut kansainvälisesti vertaillen hyvä. Meidän on huolehdittava yhdessä siitä, että näin on myös tulevina kuukausina. Nyt kun epidemiatilanne monin paikoin Suomessa on kiihtymisvaiheessa, tarvitsemme erityistä tarkkaavaisuutta jokaiselta. Suojautumiskeinot me jo tiedämme. Nyt jos koskaan ne on otettava täysimääräisesti käyttöön.”