Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina 12.5. hallituksen esitystä laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä. Käytin lähetekeskustelussa puheenvuoron, jossa toin esiin saamaani palautetta, ravitsemisyritysten hyvitysten tarpeellisuutta ja muutamia kehitysehdotuksia.
Arvoisa puhemies!
Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on äärimmäisen tarpeellinen ja toivottu tukipaketti ravitsemusyrityksille. Kuten tiedämme, lakisääteinen toiminnan rajoittaminen on vaikuttanut todella voimakkaasti kyseisten yritysten liiketoimintaan. Monilla myynti loppui kuin seinään jo maaliskuussa, osa on pystynyt pitämään toimintansa osittain käynnissä koronan aiheuttamia rajoituksia noudattaen.
Esitetty tukimalli koostuu kahdesta osasta: Ensinnäkin ravitsemusyrityksellä on mahdollisuus hakea tukea työntekijöiden työllistämiseen yrityksen toiminnan uudelleen käynnistyessä. Toisekseen esityksellä hyvitetään ja lievennetään aukiolorajoitusten vaikutuksia, kuten eduskunta on edellyttänyt. Esityksen tarkoituksena on tukea ravitsemusyrityksen kykyä hoitaa pysyviä, joustamattomia kustannuksia poikkeusaikana ja pyrkiä pitämään mahdollisimman moni alan yritys tolpillaan.
Ihmisten terveyden suojelemisen ohella työpaikkojen pelastaminen ja toimeentulon turvaaminen ovat hallituksen keskeisiä tehtäviä kriisin aikana. Emme vielä tiedä, kuinka kauan ja millaisina poikkeusolot jatkuvat. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme helpottaaksemme korona-ajan liiketoimintaa kahviloissa ja ravintoloissa. Poikkeuslainsäädäntö ei saa estää uusien ideoiden tai toimivien konseptien toteuttamista.
Myös Hämeessä pienyrittäjiltä on tullut paljon huolestuneita viestejä siitä, että tukitoimet keskittyvät liiaksi isoille toimijoille. Pelko siitä, että alueellisesti rajatut tukieurot valuvat isoille ketjuille eivätkä paikallisille yrittäjille, on otettava tosissaan, ja tähän on yhdessä löydettävä tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu.
Esityksen mukainen huhtikuun liikevaihdon vertaaminen tammi—helmikuun liikevaihtoon on saanut laajaa kritiikkiä. Kuten tiedämme, alalla kiireisintä sesonkia ovat juuri kevät ja alkukesä. On ehdotettu, että liikevaihtoa verrataan edellisen vuoden keskiarvoiseen kuukausimyyntiin, ja tätä olisi syytä harkita vielä uudelleen. Erikseen ratkaistavana on esimerkiksi alkuvuodesta 20 aloittaneiden yritysten tai vain sesonkiaikaan auki olevien yritysten vertailujakson valinta.
Korona on nostanut taas esiin alkoholilainsäädännön ongelmakohdat. Ravintolasta voi ostaa alkoholijuomia mukaan vain, jos ravintolalla on oma erillinen myyntitila tuotteiden myynnille. Verkosta taas ei voi tilata kotiin juomia esimerkiksi kotimaisista pienpanimoista, mutta sen sijaan ulkomaisista panimoista nettitilauksia voi tehdä.
Viinin ulosmyynnin vapauttaminen parantaisi monen ravitsemusyrityksen tukalaa tilannetta. Ravintolat myyvät asiakkaille ruokaa mukaan vietäväksi. Näin ollen ruokajuoman myynti ulos turvaisi ravintoloiden ja panimoiden työpaikkoja myös poikkeusaikana.
Nostaisin myös esiin hallituksen hyvät linjaukset harmaan talouden toimijoiden rajaamisesta tuen ulkopuolelle. Kustannushyvitys maksetaan verottajan alv-tietojen tai muuten luotettavaksi todennettujen tietojen pohjalta, ja työllistämistuki perustuu verottajalle ilmoitettuihin palkkatietoihin. Valvonnassa hyödynnetään tietoja muun muassa veronmaksuhäiriöistä.
On ensisijaisen tärkeää, etteivät tukitoimet valu harmaan talouden toimijoille tai runsaina osinkoina niitä jakaville, vaan että nämä eurot kohdennetaan niitä eniten tarvitseville.