Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 11.7.2020.
Veronmaksajien ja asiakkaiden kannalta erinomainen tavoite! Hyvinvointi lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee, kun oikean avun saa oikeaan aikaan. Maalaisjärjellä ajateltuna sitähän se soteuudistus on – enemmän toimivia palveluja ja vähemmän hallintohimmeleitä.
Uudistuksen keskiössä on ihminen. Tästä on pidettävä kiinni myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ulkoistussopimuksesta päätettäessä. Samalla rahalla on pystyttävä tuottamaan parempia palveluja ja uudistuksesta syntyvä hyöty on valjastettava alueen omaan käyttöön, eikä se saa valua ulkomaisiin veroparatiiseihin. Yksityisillä firmoilla ja sote-järjestöillä on roolinsa sotessa, mutta päätöksentekopöytiin niillä ei ole asiaa.
Uusista sote-keskuksista saa peruspalvelut saman katon alta, paikan päällä tai etäyhteyden kautta. Kehitystyö etenee kaikissa maakunnissa ja toivon näkeväni reilua kilpailua siitä, kenellä on parhaat ratkaisumallit käytäntöön vietäväksi koko maassa. Monenlaista on kuluneiden vuosien aikana yritetty ja aika tarkkaan on jo tiedossa, mitä perustuslaki velvoittaa. Ei siis tehdä tästä yhtään sen monimutkaisempaa, kuin se on.
Ennaltaehkäisy, kannustaminen terveellisiin elintapoihin ja kaikkien asukkaiden helposti löydettävissä oleva oikea tieto on kannattava sijoitus joka kunnassa. Näin pääsemme vaikuttamaan kansansairauksiin, estämään syrjään jäämistä ja saamme verorahoille vastinetta, kun tarjolla on nykyaikaisten suositusten mukaiset hoitokäytännöt ja ratkaisumallit. Se on ainoa keino kuroa hyvinvointi- ja terveyseroja umpeen Suomessa.
Koronakevät kirkasti soten ydintavoitteet. Sairaaloiden ja terveydenhuollon valmius koeponnistettiin ennennäkemättömällä tavalla ja Suomi iski maihin koronan ensimmäisen aallon. Kevään aikana myös sote teki digiloikan, kun terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyivät nettiin. Koronan lisäksi omaolo.fi sivustolla voi täyttää myös muita oirekyselyjä ja oma terveyskeskus ottaa tarvittaessa virka-aikana yhteyttä jatkohoidon suhteen.
Digipalvelut eivät kuitenkaan yksin riitä, moni asiakas tarvitsee jatkossakin henkilökohtaisen käynnin ja vastaanottoajan ihan kasvotusten. THL:n blogissa kiinnitettiin viime syksynä huomiota siihen, että digipalvelut voivat syrjäyttää haavoittuvia asiakasryhmiä.
Asiakaskeskeisyys on tulevien sote-keskusten ytimessä.
Hyvää johtamista sekä henkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia on tuettava. Tämän pitäisi näkyä vahvasti myös hykyn hallituksen nykyisissä suunnitelmissa. Julkisten palvelujen järjestämisvastuusta saatiin ikävä muistutus, kun Touhula-päiväkotiketju ajautui konkurssiin alkukesästä. Monessa kunnassa mietittiin kuumeisesti miten varhaiskasvatus järjestetään jatkossa, kun palvelusetelipäiväkoti sulkee ovensa yllättäen.
Vastaava on huomioitava myös sote-sopimuksissa. Miten turvataan alueen asukkaiden ja henkilöstön oikeudet, miten varaudutaan palvelujen tuottamisen palauttamiseen kunnan omaksi tuotannoksi? Miten varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa?
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta. Miten yhteisyrityksessä turvataan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelujen parempi saatavuus, millä toimilla vastataan lastensuojeluilmoitusten kasvuun?
Hykyn yhteisyrityssuunnitelmat herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Nykypalvelut ovat kalliita, pahimmillaan vaikuttamattomia tai vastaanotolle ei pääse lainkaan. Soteen uppoaa 20 miljardia euroa eli noin viidesosa julkisen talouden menoista vuosittain ja summa kasvaa kokoajan. Tuo rahamäärä pitää saada poikimaan hyvinvointia jokaiselle suomalaiselle nykyistä paremmin. Hyvä sote tehdään yhdessä.
Mirka Soinikoski (vihr.)
kansanedustaja, anestesialääkäri
Hämeenlinna