Vierailija-kolumni julkaistiin Hämeen Sanomissa su 15.10.2017
Euroopan mestaruus Suomeen
Ii voitti ilmastotyön Euroopan mestaruuden kuluvalla viikolla ja päihitti finaalissa Pariisin, Torinon ja Tallinnan. Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnat ympäri maailmaa etsimään uusia ratkaisuja ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin on ryhdyttävä kaikkialla.
Kuntalaiset olivat mukana Iissä kehittämässä mm. sähköisiä asiointipalveluita, joukkoliikennettä, kunnan kaavoitusta sekä yritysten Paikallista -ympäristölupauksen käyttöönottoa erilaisten kokeilujen ja kilpailujen kautta.
Resurssiviisauden edelläkävijänä Suomessa on kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities). Verkostoon kuuluvat tällä hetkellä Iin lisäksi Forssa, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Turku ja Vaasa. Verkosto valitaan uusia jäseniä tänä syksynä ja toivottavasti näemme lähitulevaisuudessa myös Hämeenlinnan mukana tässä joukossa.
Fisu-toimintamallin avulla kaupungit ja kunnat pystyvät vähentämään ilmastopäästöjään. Samalla niille tarjoutuu mahdollisuus vahvistaa aluetaloutta ja työllisyyttä, luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä parantaa asukkaiden hyvinvointia. Asukkaat voivat aktiivisesti osallistua ilmastotyöhön ja toimia mm. liikkumisen valintojen, ruokahävikin sekä energiaratkaisujen osalla ympäristöä säästävästi.
Resurssiviisaus-sana ärsyttää monia, mutta tarkoittaa luonnonvarojen, energian, raaka-aineiden sekä palveluiden järkevää ja viisasta käyttöä. Se on kykyä käyttää erilaisia resursseja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja samaan aikaan vähentää ihmisen toiminnasta syntyvää kuormitusta tai haittaa ympäristölle.
Kiertotaloudessa materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään ja tuotteille pyritään tuomaan lisäarvoa älysovelluksilla ja palveluita lisäämällä. Kiertotalous poikkeaa markkinalähtöisestä taloudellisesta ajattelusta, sillä se on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita. Kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.
Pelkkä tehokkuus johtaa usein resurssien liialliseen käyttöön tai niiden osaoptimointiin. Olemassa olevien resurssien viisasta käyttöä voidaan tarkastella energian tuotannon ja kulutuksen, liikkumisen ja yhdyskuntarakenteen, materiaalien ja kulutuksen, ravinnon tuotannon ja kulutuksen sekä puhtaan veden ja ympäristön kautta.
Eniten ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve). Niihin perustuvasta taloudesta ollaan nyt siirtymässä biotalouteen, joka perustuu uusiutuvien energianlähteiden ja raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön.
Yle uutisoi muutama viikko sitten, että tämä historiallinen käänne tapahtuu Suomessa vuoden 2018 aikana; uusiutuva energia nousee fossiilisia polttoaineita suuremmaksi energian lähteeksi. Mitä vähemmän asuminen ja liikkuminen vaatii fossiilisia polttoaineita, sen parempi myös ilmaston kannalta.
Tavallinen kansalainen voi vaikuttaa myös ruokatuotannon ympäristöhaittoihin monella tapaa. Ostoksilla voi suosia ekologisia, lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja valita ostoskoriin sesongin kasviksia ja hedelmiä. Tehokkain tapa vaikuttaa on kuitenkin yleisen ruokahävikin vähentäminen.
Tutkija Panu Pihkalan (HS 7.10.) mukaan meillä on eräänlainen ympäristövirtahepo olohuoneessa: ilmastonmuutoksesta kyllä puhutaan, mutta vähemmän siitä, mitä tunteita se meissä herättää. Pihkalan neuvo on: älä vaivu ilmastoahdistuksen valtaan, vaan ryhdy toimeen. Lajittele jätteet, vähennä ruokahävikkiä, lisää kasvisten käyttöä ja valitse kulkuneuvoksi pyörä, bussi tai juna.
Mirka Soinikoski
kaupunginvaltuutettu, Vihreät valtuustoryhmän pj.
Hämeenlinna