Vastine julkaistiin Etelä-Suomen Sanomissa ja Hämeen Sanomissa 6.9.2021:
Timo Heinonen (kok.) väitti kirjoituksessaan (HäSa 3.9.), että hallitus olisi rikkomassa eduskunnan yhteisen linjan sisäisestä turvallisuudesta esittämällä isoa leikkausta poliisin määrärahoihin. Väitteessä on kosolti tyhjää ilmaa.
Julkisuudessa esillä ollut budjettiesitys on vasta valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2021 talousarviosta. Ehdotuksen pohjalta hallitus käy budjettineuvotteluja, joissa lopullinen kanta ensi vuoden talousarviosta muodostuu.
Sisäministeriö on jo esittänyt määrärahalisäyksiä valtiovarainministeriölle, poliisin välttämättömiin menoihin on esitetty noin +50 milj. euroa kehystasoon nähden. Määrärahojen kohdennukset tehdään myöhemmin yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa, kun tiedossa on ensi vuoden tarkka kokonaisrahoitus poliisille.
Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti pitää kiinni siitä, että poliisien resurssit pystytään turvaamaan koko maassa ja ettei heikoimmassa asemassa oleville suunnatuista palveluista leikata. Tarve esimerkiksi ihmiskauppaa tutkivalle yksikölle kasvaa kokoajan. Nämä tavoitteet eivät myöskään ole ristiriidassa eduskunnan hyväksymän Sisäisen turvallisuuden selonteon kanssa, toisin kuin Heinonen kirjoituksessaan antoi ymmärtää.
Lopuksi on hyvä palauttaa mieleen hallituksen lähtötilanne poliisiresurseissa. Nykyinen hallitus on ensimmäinen 2010-luvulla, joka on linjannut tavoitteekseen nostaa poliisien määrää. Vuosien 2010 ja 2019 välillä kokoomuksen ollessa hallituspuolueena poliisien määrä väheni lähes 400 vakanssilla. Nykyhallituksen aloittaessa toimintansa v. 2019 sisäministeriö oli arvioinut poliisien lukumääräksi noin 7200 henkilöä. Hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2023 Suomessa olisi 7500 poliisia.
Mirka Soinikoski (vihr.)
Kansanedustaja, Hämeenlinna
******
Valtioneuvosto hyväksyi 20.5.2021 sisäisen turvallisuuden selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta tekee selonteosta kannanoton syyskaudella 2021.