Kevään eduskuntavaaleista on tulossa talousvaalit, kun julkisen talouden kestävyys ja velkaantumisen taittaminen nousevat teemoiksi.
Huoli valtion korkomenoista on aiheellinen, mutta samalla on muistettava, että vaalikausi on ollut monilla mittareilla hyvin poikkeuksellinen. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan eivät jättäneet vaihtoehtoja lisävelalle, sillä kansalaisia ja yrityksiä on tuettava kriisien keskellä.
Vaikeina aikoinakaan ketään ei saa jättää jälkeen ja tätä periaatetta hallitus on seurannut. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtion ydintehtävä ja siksi velkaantuminen on ollut perusteltua.
Energian kallistuminen vauhditti inflaatiota ja markkinakorot ovat nousseet lyhyessä ajassa. Valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna valtion korkomenot ovat 2,6 miljardia euroa, kun viime vuonna ne olivat 840 miljoonaa euroa.
Vaikeiden vuosien jälkeen julkinen talous on saatava kestävälle raiteelle. Sitä ei kuitenkaan voi tehdä leikkaamalla heikoimmassa asemassa olevilta. Tarvitsemme lisää työvoimaa, joustavuutta jäykkään sosiaaliturvaan, ympäristölle haitallisten tukien karsimista sekä vähemmän byrokratiaa, jotta saamme taloutemme kuntoon.
Samalla meidän on huolehdittava siitä, että talous pysyy luonnon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Kevään eduskuntavaalit ovat myös luontovaalit, sillä planeetan kantokyky on perusta kaikelle elämälle ja taloudelle. Ilman hyvinvoivaa luontoa meillä ei ole kestävää taloutta.
Tällä hallituskaudella on luotu polku kohti hiilineutraalia Suomea ja luontokadon pysäyttämistä. Hallituksen tuorein esitys suojella noin 30 000 hehtaaria luontoalueita on merkittävä teko luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Työtä riittää, sillä Suomessa joka yhdeksäs laji ja noin puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia, siksi meillä ei ole varaa tinkiä luonnonsuojelussa tai ilmastotyössä.
Kansallispuistot ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä myös kansantaloudelle. Luonnossa liikkuminen parantaa tutkitusti ihmisen hyvinvointia ja terveyttä, mikä taas osaltaan vähentää kustannuspaineita sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Lisäksi kansallispuistot ovat merkittäviä elinvoimatekijöitä aluetaloudelle. Viime vuonna pelkästään kansallispuistot tuottivat Suomessa yhteensä 275 miljoonaa euroa ja yli 2100 henkilötyövuotta. Luonnolla on hintalappu.
Hämeen aluetaloudelle Evon tiedekansallispuisto olisi merkittävä piristysruiske ja se tulee toteuttaa seuraavalla vaalikaudella. Evon vanha metsä muodostaisi Etelä-Suomen suurimman yhtenäisen suojellun metsäalueen, joka tarjoaisi laajasti mahdollisuuksia tutkimus- ja opetustyölle.
Evon tiedekansallispuisto olisi Hämeelle myös kansainvälinen vetovoimatekijä, sillä hyvien liikenneyhteyksien päässä oleva vanha ja arvokas metsäalue olisi houkutteleva vierailukohde niin kansainvälisille tutkijoille, luontomatkaajille kuin virkistyskäyttöön. Laaja tutkijoiden, järjestöjen ja paikallistoimijoiden tuki tiedekansallispuistolle kertoo Evon alueen potentiaalista.
Talouden asettaminen luonnon kantokyvyn raameihin on paitsi vastuullista ja viisasta, sen on myös kustannustehokasta. Kun ylikulutus saadaan kuriin ja jalostetaan kiertotaloudeksi, saamme vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella enemmän aikaan. Suomen kaltaiselle kansainvälisestä kaupasta riippuvalle maalle resurssien viisas ja tehokas käyttö on kilpailuvaltti.
Vihreä siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti, kohtuutalouden ratkaisuilla päätöksiin saadaan myös ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Vihreät tavoittelee taloutta, joka lisää luonnon ja ihmisten hyvinvointia, edistää yhdenvertaisuutta sekä vähentää ympäristölle tuhoisaa ylikulutusta.
Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomien vieraskolumnissa 18.2.2023
Kuva: Salla Merikukka