Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 15.8.2020.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Näin alkaa YK:n ihmisoikeuksien julistus, joka annettiin yleiskokouksessa vuonna 1948 toisen maailmansodan jälkeen.

Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet. Perustuslaki turvaa yksilön perusoikeudet.

Oikeuksien mukana tulee aina velvollisuuksia, ihminen on vastuussa omasta toiminnastaan. Kansalaisvelvollisuuksiin kuuluu mm. oppivelvollisuus, hätätilanteessa auttaminen, Suomen lakien noudattaminen, oikeudessa todistaminen, verojen maksaminen ja maanpuolustusvelvollisuus (asevelvollisuus toistaiseksi vain miehillä).

Koronavirus pyöräytti koko maailman uuteen asentoon helmikuussa 2020. Yhtäkkiä meillä olikin vastassa vihollinen, jota ei ohjaile mikään sopimus ja jonka kanssa ei voi neuvotella. Merkittävin viruksen leviämiseen vaikuttava asia on yksittäisten ihmisten jokapäiväinen toiminta. Virus leviää siellä, missä sille tarjoutuu siihen tilaisuus. Korona loi uusia kansalaisvelvollisuuksia: käsihygienia, yskimishygienia, ei-välttämättömien reissujen välttäminen, riskiryhmien suojaaminen, testiin hakeutuminen ja kotikaranteenin noudattaminen.

Ihmiskunta maksaa tämän laskun rahassa, työpaikoissa ja ihmishengissä.

Korona, taloustaantuma ja ilmastokriisi vaativat päättäväisiä, valoisampaan tulevaisuuteen tähtääviä toimia. Jokainen voi tehdä osansa noudattamalla suosituksia ja ohjeita, yhteisenä tavoitteenamme on torjua viruksen toinen aalto niin, että talous ja työllisyys kestävät sen.

Me haluamme varjella ihmishenkiä ja terveyttä, mutta samaan aikaan on tiedostettava se, että koronatoimien laskua maksamme kaikki yhdessä. Siksi on erityisen tärkeää saada kaikki mukaan koronan vastaiseen rintamaan. Suomalaiset ovat tolkun kansaa ja suurin osa ymmärtää miten suuri merkitys käsihygienialla ja turvaväleillä kulkutautien torjunnassa on. Edulliset ehkäisytoimet ovat vaikuttavia, kunhan niitä käytetään laajasti.

Kypsyttääkö jo kaikki koronaan liittyvä? Muistele hetken aikaa kevään poikkeusoloja ja kuvittele niihin palaamista syksyn tullen. Äkkiä perusvarotoimet vaikuttavatkin melko helpoilta, eikö vaan?

Koronavarotoimien huomioiminen takaa parhaiten myös päiväkotien, koulujen ja työpaikkojen turvallisuuden. Meillä on yhteinen vastuu kannettavana. Korona tuli osaksi jokapäiväistä elämää ja on riesanamme kunnes turvallinen rokote on valmis ja saatu maailmanlaajuisesti jakeluun. Uusi Koronavilkku-puhelinsovellus on ladattavissa elokuun lopussa ilmaiseksi.

Tätä kirjoittaessani hallituksen neuvonpito maskisuosituksen suhteen on vielä kesken, mutta henkilökohtaisesti suosittelen käyttämään maskia ruuhkaisessa julkisessa tilassa, josta ei voi siirtyä väljemmille vesille riskittömästi. Opettele käyttämään valitsemaasi maskityyppiä oikein.

Matalan riskin alueilla maski ei ole välttämättömyys, mutta kannattaa seuraa tartuntatilannetta ja tarvittaessa ottaa maskit käyttöön lisäsuojaksi. Kukaan ei ole kieltänyt maskien käyttöä ja järkevällä käytöllä varmistamme kansanmaskien riittävyyden koko maassa. Terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitettuja hengityssuojaimia (FFP2/3) en halua nähdä siviilikäytössä – ne kuuluvat oireilevien ja sairastuneiden kanssa työskentelevien suojaamiseen.

Valmiuslakia käytettiin edellisen kerran sota-aikana ja toivon, ettei sitä tarvita toistamiseen koronan vastaisessa taistelussa. Uskon, että me suomalaiset osaamme jo arjessamme suojautua koronalta, vaikka kesäloma herpaannutti hetkeksi. Nyt on aika skarpata, jotta vapaus koittaa taas.

Mirka Soinikoski (vihr.)
kansanedustaja ja anestesialääkäri
Hämeenlinna