Nyt päästään vihdoin eteenpäin – kuluneen 15 vuoden aikana on nähty, kuultu ja tehty monenlaista sote-mallia. Eduskunta hyväksyi lakipaketin juhannusviikolla ja nyt on toimeenpanon vuoro.
Sote-ammattilaiset ja muutosjohtajat ympäri maan ovat valmiina seuraavaan vaiheeseen – tositoimiin parempien palvelujen ja parempien työolojen puolesta.
Tätä kauan odotettua uudistusta on valmisteltu pitkään ja tämä hallitus vei sen luvatusti maaliin. Sote-valiokunnan mietinnössä olevat 13 lausumaa ovat tärkeitä askelmerkkejä jatkotyölle.
Viime hallituskaudella säädettiin kirurgian keskittämisasetus ja päivystysasetus. Ne muuttivat sairaalatoimintaa eri puolella Suomea, kun useimmissa aluesairaaloissa kiellettiin anestesiaa vaativa leikkaustoiminta vuoden 2018 alussa.
Vaasa nostettiin mukaan laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon hallitusneuvotteluissa 2019. Väestöpohjaltaan saman kokoluokan keskussairaalat Hämeenlinnassa ja Kotkassa jatkavat päivystystoimintaa yhtä laajana kuin ennenkin. Toiminta näissä sairaaloissa on osittain myös laajempaa ja kustannustehokkaampaa kuin osassa nykyisistä ns. laajan päivystyksen sairaaloissa.
Vaikutusarviointia tarvitaan, myös jo tehtyjen uudistusten osalta. Osa tehdyistä uudistuksista on perusteltavissa kestävästi potilasturvallisuudella ja hoidon laadulla, mutta osa annetuista asetuksista oli pesunkestävää aluepolitiikkaa.
THL:n tarvekertoimille on todellinen tarve kaikilla hyvinvointialueilla, jotta tiedolla johtaminen ja yhdenvertaiset sote-palvelut ovat mahdollisia joka maakunnassa. Tarvekertoimia on tarkennettava ja kehitettävä jatkossa, kuten valiokunta totesi lausumassaan. Se on myös jokaisen veronmaksajan etu.
Väestöennusteet, syntyvyys ja sote-menojen kehityskulku huomioiden päivystysasetys pitänee ottaa uuteen tarkasteluun ennemmin tai myöhemmin. Myös kirurgian keskittämisasetuksen valtakunnallinen vaikutusarviointi pitäisi tehdä osana hyvinvointialueiden jatkovalmistelua. Laadukkaan terveydenhuollon keskeinen edellytys on toiminnan potilasturvallisuus ja kustannusvaikuttavuus, henkilöstön työhyvinvointia unohtamatta.
Lasten ja perheiden palveluista merkittävä osa siirtyy hyvinvointialueen vastuulle. Neuvolatoiminta, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu ovat jatkossa hyvinvointialueen tehtäviä. Hyvinvointialueiden valtuustot tekevät päätökset siitä, miten nämä palvelut tuotetaan.
Perhekeskusten toiminta käynnistyi viime hallituskaudella osana lapsiperhepalvelujen muutosohjelmaa ja on vakiinnuttanut asemaansa monessa kunnassa. Perhekeskus yhteensovittaa kuntien ja kuntayhtymien sekä järjestöjen ja seurakuntien palveluita ja toimintaa. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun, ajoissa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa on oltava vahva ymmärrys siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan. On tärkeää, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi otetaan osaksi hyvinvointialueiden toimintaa heti niiden perustamisesta alkaen.
Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että lapset ja nuoret tehdään näkyväksi kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Osaava ja motivoitunut henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Sote-uudistusta ei olisi ilman ammattitaitoista henkilöstöä, joka on odottanut sotea kentällä jo pitkään. Henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, työvoiman riittävä tarjonta tulee olemaan yhteinen haaste kaikissa maakunnissa.
Tämän uudistuksen tavoitteena on suomalaisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, kustannusten kasvun hillintä sekä hoitoonpääsyn helpottaminen yhden luukun periaatetta hyödyntämällä.
Hyvä sote tehdään yhdessä.
Mirka Soinikoski
kansanedustaja (vihr.), anestesialääkäri
Hämeenlinna
Kirjoitus julkaistu Hämeen Sanomissa 10.7.2021.