Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomien Vierailija -palstalla 10.11.2018
Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila totesi, etteivät päättäjät ja kaupungin johto ole nähneet varsinaisen ilmastostrategian laatimista riittävän tärkeänä. (KU 24.10.)
Resurssiiviisas kaupunki on yksi kaupungin kolmesta päätavoitteesta ja kaupunginvaltuusto on määritellyt mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Yksi mittareista on kaupungin liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen, jossa sitoudutaan vähentämään kaupungin energiankäyttöä 7,5% vuoteen 2025 mennessä. Uskallan siis väittää, että ilmastotoimet ovat päättäjille tärkeitä.
Kuntaliiton selvitysten mukaan joka toinen suomalainen asuu jo kunnassa, joka on asettanut itselleen ilmastotavoitteet. Myös Sitran lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan osalla Suomen suurimmista kunnista on kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet kuin valtiolla. Yli neljännes suomalaisista asuu jo kunnassa, joka tähtää täysin hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuria, kuin muilla ilmastotoimilla pystytään hiiltä sitomaan.
Raideliikenteen ja julkisen liikenteen käytön lisääminen, pyöräilyn ja kävelyn tukeminen turvallisia reittejä rakentamalla ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön siirtymistä helpottavat toimet ovat keskeisiä keinoja liikenteen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen nopeutuu koko ajan.
Suomi elää metsistään. Metsäteollisuus tuo reilut 20 prosenttia vientituloista ja työllistää ihmisiä maakunnissa. Tuo vihreä kulta on uusimman tutkimustiedon valossa kultaakin kalliimpi väline ilmastotaistelussa – paljon puhuttu hiilinielu. Kun metsää hakataan metsäpalstasta tulee voimakas päästölähde, puihin sitoutuneen hiilen vapautuessa ilmakehään. Paperista ja puun energiakäytössä hiili vapautuu nopeasti, kun taas puurakentamisessa hiili säilyy puussa pidempään.
”Mitkään mallisimulaatiot ja tutkimukset eivät tue sitä, että hakkaamalla enemmän metsiä hiilinielut kasvaisivat”, sanoo ympäristötieteiden dosentti Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta (SS 7.11.). Jos Suomen metsien hiilinielua pienennetään lisähakkuilla, päästövähennyksiä pitää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi entisestään kiristää kaikilla muilla sektoreilla. Suomen YK:lle toimittamassa maaraportissa arvioitiin hakkuiden lisäysten pienentävän hiilinielua jopa niin paljon, ettei Suomen osuus ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta vähene lainkaan tavoitevuoteen 2030 mennessä.
Arktisen alueen metsä on IPCC:n raportin mukaan erityisen haavoittuvaista. Pohjoisen alueilla ilmaston lämpenemisen arvioidaan olevan tuplasti nopeampaa kuin planeetalla keskimäärin. On myös metsänomistajien ja metsätalouden etu, että ilmaston lämpenemistä hillitään nyt nopeasti määrätietoisella ilmasto- ja metsäpolitiikalla. Metsien hoitoa ja käyttöä pitää muuttaa siten, että hiilinielu kasvaa. Toinen merkittävä hiilinielun lisäyskeino on lopettaa turpeen käyttö samaan aikaan muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Metsien suojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tärkeää suomalaisille. Siitä todisteena on yli 57 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteessa, joka tähtää avohakkuiden lopettamiseen valtion mailla.
Yksi merkittävistä ilmastoteoista Hämeessä tänä vuonna oli Sibeliuksen metsä -luonnonsuojelualueen perustaminen Aulangolle. Seuraava ilmastoteko voisi olla kuntien omistamien metsien hakkuumäärien vähentäminen ja siirtyminen jatkuvan kasvatuksen malliin metsänhoidossa.
Mirka Soinikoski
Kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas
Vihreät valtuustoryhmän puheenjohtaja
Hämeenlinna