Historiallinen viikko takana.
Suomen Nato-jäsenyys otti askeleen eteenpäin alkuviikosta, kun saimme puolustusvaliokunnassa tiistaina valmiiksi lähes yksimielisen lausunnon turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisselonteosta.
Lausunnon johtopäätös on selkeä: Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Suomen oma puolustuskyky on hyvä, mutta valitettavasti tämä ei riitä.
Venäjän julma hyökkäys muutti pysyvästi Euroopan turvallisuustilannetta ja osoitti, että Venäjä on arvaamaton ja aggressiivinen toimija. Jäsenyyden hyödyt suomalaisten turvallisuudelle ovat tässä nopeasti muuttuneessa tilanteessa mahdollisia haittoja suuremmat.
Koko lausunnon lähtökohtana onkin Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen. Nato-jäsenyys on meille ennen kaikkea puolustuksellinen ratkaisu. Koko lausunnon voi lukea täältä.
Myöhemmin viikolla myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja ulkoministeri Pekka Haavisto ilmoittivat kaikki kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä sen puolustusta ja Suomen turvallisuutta vahvistavan vaikutuksen takia.
Eduskunnan täysistunnossa Suomen Nato-jäsenyyttä puidaan maanantaina, ja tiistaina on todennäköisesti luvassa päätöksiä.
Viikon historiallisuus ei kuitenkaan tarkoittanut vain Nato-jäsenyyttä. Samana päivänä, kun tasavallan presidentti ja pääministeri ilmoittivat yhteisellä lausunnollaan Nato-kannoistaan, valtioneuvosto hyväksyi esityksen uudesta luonnonsuojelulaista, jonka eteen vihreät ovat tehneet hartiavoimin töitä koko kuluvan hallituskauden. Nyt tuo työ kantaa hedelmää.
Vaikka vihreät olisivat halunneet kunnianhimoisemman luonnonsuojelulain, voi lopputulokseen silti olla hyvinkin tyytyväinen. Laki toimii hyvänä perustana sille, että Suomen luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä Suomen, EU:n ja YK:n tavoitteen mukaisesti.
Lain myötä uhanalaiset luontotyypit tullaan ensimmäistä kertaa määrittämään valtakunnallisesti. Lakiin saatiin myös uusi luokitus tiukasti suojelluista luontotyypeistä, jolloin esimerkiksi serpentiinikalliot ja monet muut uhanalaiset luontotyypit suojellaan.
Lisäksi kiellämme malminetsinnän kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa sekä tiukennamme malminetsinnän ehtoja muilla valtion suojelualueilla ja kirjaamme vapaaehtoisen ekologisen kompensaation ensimmäistä kertaa lakiin. Jatkossa esimerkiksi maanomistaja voi suojella luontoarvoa ja saada tästä varmennuksen, jonka voi myydä eteenpäin esimerkiksi yritykselle. Tämä on keino saada rahaa luonnon hyväksi tekemästään työstä.
Uuden luonnonsuojelulain historiallisuutta alleviivaa se, että tämä on vasta toinen uudistus kyseiseen lakiin. Ensimmäinen luonnonsuojelulaki tehtiin vuonna 1923, uudistettiin 1997 ja nyt uusi kokonaisuudistus vuonna 2022. Saimme uurastettua pitkään kaivatun lain modernisoinnin. Enemmän laista voit lukea Emman blogista täältä.
Menneellä viikolla järjestimme puheenjohtamani eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän kanssa Pikkuparlamentin kansalaisinfossa Vuoroasumisen politiikka -seminaarin, jossa pohdittiin keinoja edistää ja helpottaa eroperheiden vuoroasumista.
Tällä hetkellä vuoroasuminen on lähinnä hyvätuloisten oikeus, sillä monellakaan pienituloisella tai useamman lapsen perheellä ei ole aitoa mahdollisuutta vuoroasumiseen. Tutkimusten mukaan vuoroasuminen kuitenkin ehkäisee lapsen vieraantumista toisesta vanhemmastaan ja on todettu olevan muutenkin hyväksi lapsen tukiverkostolle.
Seminaarissa nousikin hyvin selvästi esille se, että meidän on purettava esteitä vuoroasumiselta. Koulukyytien joustavuus ja kohtuulliset maksut, vuoroasumisen huomioiminen asumistuessa ja julkisten palveluiden, kuten varhaiskasvatuksen, kehittäminen siten, että ne huomioivat paremmin perheiden moninaisuuden. YLE Häme haastatteli minua tilaisuuden jälkeen. Voit kuunnella haastattelun täältä.
Koronarajoitusten poistuminen on tarkoittanut viikonloppujen täyttymistä erilaisilla tapahtumilla. Viime perjantaina olin eduskunnan Energiaremonttiryhmän kanssa tutustumassa Tyrinselän tuulivoimapuistoon Jokioisilla ja lauantaina olin Vääksyssä Järvi-Vihreiden järjestämässä mielenkiintoisessa keskustelutilaisuudessa maatalouspolitiikan tulevaisuudesta ja kestävyydestä. Huomenna suuntana on Turengin kevätkarkelot, jossa paikalla Janakkalan vihreät omalla teltallaan.
On ollut kerrassaan virkistävää tavata ja keskustella ihmisten kanssa kasvotusten. Tätä olen todellakin kaivannut, sillä politiikassa on kyse lopulta ihmisten kohtaamisesta ja kuulemisesta. Tapahtui se sitten neuvottelupöydissä, torilla tai sosiaalisessa mediassa.
Aurinkoista viikonloppua kaikille, nautitaan vihreyteen puhkeavasta luonnosta!
-Mirka