Tällä viikolla on juhlittu lapsen oikeuksien viikkoa, joka on minulle yksi vuoden tärkeimmistä teemaviikoista. Viikko täyttyikin mukavasti erilaisista lapsen oikeuksiin syventyneistä tilaisuuksista, joihin minulla oli ilo osallistua.
Viikon päätapahtuma oli ehdottamasti Itlan 35-vuotisjuhlat, jossa minulla oli kunnia pitää valtuuskunnan puheenjohtajana avajaispuhe juhlavieraille. Sain myös kunnian lukea juhlaväelle tervehdyksen tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä, joka toimii juhlavuoden ja tilaisuuden suojelijana.
Tänään oli vuorossa eduskunnan Lapsen puolesta ja Monimuotoiset perheet -ryhmien yhteinen seminaari lasten ja nuorten mielenterveyskriisistä. Avasin seminaarin puheenvuorolla, jossa painotin mielenterveyspalveluiden saatavuutta matalalla kynnyksellä. Alleviivasin myös sitä, etteivät lastensuojelun palvelut tai huostaanotto saa toimia laastareina mielenterveyspalveluiden pitkille jonoille. Tarvitsemme sekä laadukkaita lastensuojelupalveluita että vaikuttavia terveyspalveluita. Meidän aikuisten tehtävänä on turvata kaikkien lasten hyvinvointi. Se onnistuu parhaiten, kun avaamme korvamme ja kuuntelemme aidosti lapsia ja heidän toiveitaan. Seminaarin tallenteen pääset katsomaan täältä.
Alta voit lukea Itlan 35-vuotisjuhlassa pitämäni juhlapuheen.
***
Itla on tehnyt vahvaa vaikuttamistyötä ja tuottanut yhteiskunnan käyttöön riippumatonta tietoa lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Minulla on ollut ilo seurata Itlan valtuuskunnan puheenjohtajana säätiön määrätietoista ja ratkaisukeskeistä otetta lapsimyönteisyyden rakentajana.
Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa! Minulla oli ilo ja kunnia toivottaa juhlavieraat lämpimästi tervetulleeksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön eli Itlan 35-vuotisjuhlaan. Itse olen ensimmäisen kerran törmännyt Itlaan kotikaupungissani Hämeenlinnassa lapsen oikeuksien foorumissa joita järjestettiin Verkatehtaalla.
Nyt kansanedustajana ja Itlan valtuuskunnan puheenjohtajana minulla on ollut valtava ilo seurata säätiön vahvaa vaikuttamistyötä. Tätä tärkeää työtä on jatkettava laajalla yhteistyörintamalla niin, että jokaiselle lapselle huomisessa on toivo paremmasta.
Säätiön tavoitteena on rakentaa Suomesta maailman lapsiystävällisin yhteiskunta. Joka kerta sykähdyttää, kun luen tuon tavoitteen.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on sitova ihmisoikeussopimus. Se takaa maailman jokaiselle lapselle erityiset oikeudet, kuten oikeuden elämään ja kehittymiseen, yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja siihen, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa.
Ensimmäisenä maana maailmassa Suomi päätti tarjota koululaisille maksuttoman kouluruoan ja keskellä sota-aikaa 1943 säädettiin laki maksuttomasta kouluruoasta.
Maaliskuussa 2020 Suomi julisti poikkeustilan ja otti käyttöön valmiuslain koronapandemian takia. Kun suuri osa kouluista siirtyi etäopetukseen, kannustimme yhdessä säätiön hallituksen puheenjohtajan Tuomas Kurttilan kanssa kuntia pitämään huolta lasten kouluruokailusta myös poikkeusolosuhteissa. Jokaiselle lapselle lounas -kampanja toteutui hienoin tuloksin: arviolta 20 000 lasta ympäri Suomen sai vaikuttavaa apua Venner-ruokalaatikoista.
Peruspalvelut on turvattava myös poikkeusoloissa, koska kriisi iskee pahiten niihin ihmisiin ja perheisiin, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa elämäntilanteessa.
Yhteisenä tavoitteenamme on tarjota vaikuttavia, näyttöön perustuvia matalan kynnyksen palveluja lapsen omaan kasvuympäristöön. Lapsen ja perheen osallisuutta on lisättävä, vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden tietotaidon hyödyntäminen on tärkeä osa kokonaisuutta.
Juuri kun lupaavasti alkoi näyttämään siltä, että koronapandemia hellittää otettaan ja valoa näkyy tunnelin päässä – sodan varjo levisi Euroopan ylle.
Meidän aikuisten velvollisuus on suojella kasvavia lapsia varjoilta ja erilaisilta uhkakuvilta. Meidän on vaalittava toivoa paremmasta tulevaisuudesta kaiken tämän keskellä. Vanhemmuuden tuki on entistä tärkeämpää ja siihen on turvattava riittävät resurssit.
Lapsiperheköyhyyden torjuminen, perheiden palvelujen kynnyksen madaltaminen ja turvallisen lapsuuden rakentaminen on nyt tärkeintä.
Lasten ja perheiden palveluista merkittävä osa siirtyy hyvinvointialueille muutaman viikon kuluttua. Neuvola, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä lastensuojelu ovat jatkossa hyvinvointialueen tehtäviä.
Kansallinen lapsistrategia hyväksyttiin keväällä 2021 ja sen toimeenpano on käynnissä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on ensimmäistä kertaa käytettävissään valtakunnallinen strategia, jonka avulla lapsen oikeuksien toteutumista voidaan viedä läpi kaikilla hallinnon tasoilla.
Päätöksenteossa on oltava vahva ymmärrys siitä, mikä osuus julkisista varoista käytetään lapsiin ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan. On tärkeää, että lapsibudjetointi ja lapsivaikutusten arviointi on rutiinia hyvinvointialueilla alusta alkaen. Meidän yhteinen tehtävämme on varmistaa, että lapset ja nuoret tehdään näkyväksi päätöksenteon kaikilla tasoilla.
Päättäjillä ja lapsiperhepalvelujen johtajilla on oltava viimeisin näyttöön perustuva tieto käytössään, jotta oikea apu saavuttaa mahdollisimman monen lapsen, nuoren ja lapsiperheen Suomessa. Tiedolla johtaminen, palvelujen vaikuttavuuden mittaaminen ja lasten osallisuus tulee nostaa valokeilaan.
Vielä kerran onnittelut 35-vuotiaalle lastensäätiölle!
Kirjoitus pohjautuu 15.11. pitämääni puheeseen Itlan 35-vuotisjuhlissa, josta myös kuva on otettu.
Kuva: Itla/Tilda Hopia.