Sote-uudistus mullistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet, kun vastuu palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon yksi suurimmista ongelmista on perustason palveluiden saatavuus: useassa kunnassa ei nykyisin päästä lähellekään tulevan hoitotakuun määräaikaa eli oikeus päästä hoitoon viikossa hoidon tarpeen arvioinnista. Jopa yhteyden saaminen omaan terveyskeskukseen takkuaa monin paikoin, eikä takaisinsoittoa kuulu. Toisaalta OmaOlo ja digipalvelut ovat entistä vahvemmin mukana korona-ajan digiloikan jälkeen.
Avaimia parempaan hoitoonpääsyyn on iso nippu. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee perustua vahvaan julkiseen palvelutuotantoon, mutta sen ohella tarvitsemme jatkossakin yksityisiä palveluntuottajia täydentämään ja tukemaan julkisen puolen hoitokapasiteettia.
Sote-keskuksen asiakkaat eivät ole tasaista massaa: toisen käynnin asiat ovat selkeitä ja suoraviivaisia hoidettavia, kun toisilla voi olla monimutkaisempi tilanne ja useita pitkäaikaisia sairauksia toimintakykyä heikentämässä. Potilaat tarvitsevat erilaisia hoitopolkuja ja moniammatillisten tiimien yhteistyötä matkan varrella.
Palveluseteli on todettu yhdeksi toimivaksi keinoksi varmistaa nopea hoitoon pääsy ja monipuoliset hoitopolut. Hyväkuntoisen, perusterveen ihmisen hengitystieinfektioon apu löytyy helposti, kun taas monista terveysongelmista kärsivä ikäihminen voi tarvita monialaisempaa apua ja sosiaalityöntekijän palveluja käyntinsä yhteydessä. Palveluseteli on keino ottaa mukaan myös pienemmät paikalliset toimijat, jotka muuten jäisivät helposti suurten sote-yritysten jalkoihin.
Hyvinvointialueet tulevat olemaan merkittäviä hankintayksiköitä, siksi niiden hankintaosaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hankintojen onnistuminen on edellytys toiminnan sujuvuudelle, turvallisuudelle ja kestävälle taloudelle. Keskiössä siis hoidon laatu, vaikuttavuus sekä potilasturvallisuus.
Hyvinvointialueet pääsevät rakentamaan uutta palvelujärjestelmää, jossa myös yksityisillä palvelutuottajilla ja järjestöillä on roolinsa. Avainasemaan nousevat inhimillinen ja asiakaslähtöinen palvelu, tiedolla johtaminen sekä henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen. Monta painavaa syytä äänestää tammikuun aluevaaleissa siis.
Kirjoitus on julkaistu 8.11. Hämeen Yrittäjien blogissa.