Pidin ryhmäpuheenvuoron eduskunnan täysistunnossa 19.5.2021 osana julkisen talouden suunnitelmasta käytyä keskustelua. Puheessani korostin, kuinka hallitus jatkaa kunnianhimoisia toimia luonnon suojelemiseksi ja ilmastomuutoksen torjumiseksi sekä eriarvoisuuden torjuntaa ja koulutuksen kunnianpalautusta.
Hallitusohjelma vai menokatto? Tämä oli se suuri valinta, jonka hallitus joutui tämän julkisen talouden suunnitelman kohdalla tekemään. Me valitsimme hallitusohjelman.
Valitsimme sen, että jatkamme kunnianhimoisia toimia luonnon suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jatkamme eriarvoisuuden torjuntaa ja koulutuksen kunnianpalautusta. On vastuullista pitää kiinni lupauksista ja tavoitteista. On vastuullista tehdä pitkäjänteistä politiikkaa, jonka hedelmät kantavat kauas.
Tavoittelemme edelleen sitä, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, ja sitä, että täällä voidaan hyvin ja pärjätään, koska osataan. Ensi vuonna myös me joudumme leikkausten äärelle, ja se tulee olemaan vaikeaa. Nuo leikkaukset eivät kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, mihin olisimme joutuneet jos olisimme valinneet kehyksissä pysymisen.
Vihreät haluavat tehdä ilmastopolitiikkaa, joka jättää tämän planeetan elinkelpoiseksi myös tuleville sukupolville. Puolet tarvittavista päästövähennyksiä koskevista päätöksistä on jo tehty, mutta olemme vasta puolessavälissä. Vihreät ovat sitoutuneet viemään urakan loppuun saakka, ja pidämme kiinni siitä tavoitteesta. Osana vihreää siirtymää tuetaan turpeen energiakäytön lopettamista. Turpeen pienkäytön verotusta voidaan keventää vain jos vastaava päästövähennys tehdään toisaalla. Kuluneiden kahden vuoden aikana on suojeltu historiallisen paljon arvokasta luontoa, ja kunnianhimoiset toimet luonnon suojelemiseksi jatkuvat myös tulevina vuosina.
Olemme tyytyväisiä hallituksen työllisyyslinjauksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat työperäisen maahanmuuton lisääminen ja inhimillisen työelämän edistäminen. Työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen kannattaa, koska näin vähennämme työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää. Kannatamme kotitalousvähennyksen kehittämistä niin, että samalla tuetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. Koulutuksen kunnianpalautus jatkuu, kun oppilas- ja opiskelijahuoltoon lisätään resursseja ja varhaiskasvatuksen puolelle luodaan oppimisen tuen malli. Lisäksi nuorten työhön kiinni pääsemistä tuetaan parantamalla oppisopimuskoulutusta.
Tieteeseen suunnitellut leikkaukset vuodelle 2023 ovat meille erittäin vaikeita, ja jaamme tiedekentän huolen vapaan tieteen tulevaisuudesta. Tämä hallitus on kuitenkin pystynyt panostamaan koulutukseen ja tutkimukseen enemmän kuin aikoihin, ja eilen hyväksytyn EU:n elpymispaketin kautta mahdollistuu merkittävä 700 miljoonan euron lisäpanos tki-toimintaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointi- ja oppimisvelka tulee olemaan suurin koronakriisin aiheuttama velka. Kriisit osuvat aina kovimmin nuorimpiin ikäpolviin, eikä koronakriisi valitettavasti tee tässä poikkeusta. Lapset, nuoret ja heidän perheensä tarvitsevat tukea nyt. Kriisi on syventänyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta sekä lisännyt mielenterveyden ongelmia. Yksinäisyys on lisääntynyt, kun harrastukset ovat olleet tauolla eikä kavereita ole päässyt tapaamaan.
Nyt jos koskaan tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, jotta kukaan ei jää yksin haastavassa tilanteessa. Korona-aikana kotona saadun tuen merkitys on kasvanut entisestään. Monessa perheessä ongelmien kasaantuminen on heijastunut suoraan lasten hyvinvointiin ja pärjäämiseen. Oppimisvelkaa kerrytettiin etäkoulun myötä, kun riittävää tukea oppimiseen ei ollut tarjolla kaikille. Samaan aikaan kun suuntaamme nyt erityistä tukea lapsille ja nuorille, on hallitusohjelmassa sovittujen toimien edettävä. Lapset eivät saa joutua kantamaan tämän kriisin seurauksia, vaan se on meidän aikuisten tehtävä.
Parasta taloudenhoitoa on pitää epidemia kurissa, ja siihen tarvitaan meitä kaikkia. Viime päivinä olemme taas nähneet, miten nopeasti virusvariantit voivat muuttaa epidemian kulkua huonompaan suuntaan. Pandemian hintalappua ei vielä kukaan tiedä. Tällä hetkellä koronan suorat kulut Suomessa ovat arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja kun siihen ynnätään epäsuorat kulut sekä talouden massiiviset elvytystoimet päälle, koronakriisin kokoluokkaa ei kukaan voi vähätellä.
Tämä pandemia ei ole ohi ennen kuin se on ohi kaikkialla maailmassa. Planeetta on meillä lainassa tulevilta sukupolvilta, eikä ilmastovelkaa ja hoitovelkaa voi jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi.