Eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksesta. Nostin täysistunnossa puheenvuorossani esille ilmastovuosikertomuksen johtopäätöksiä ja nopeiden ilmastotekojen tarpeen.

”Arvoisa puhemies!

Viime vuonna eduskunnassa käsiteltiin sarjassaan ensimmäistä ilmastovuosikertomusta. Valitettavasti kertomuksen johtopäätös on edelleen sama: suunnitellut toimet eivät ole riittäviä hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.

Kertomuksen politiikkatoimista näemme, että taakanjakosektorin osalta liikenteen päästökehitys on aivan suomalaisen ilmastopolitiikan ytimessä. Kertomuksessa luetellaan peräti 16 liikennesektorin politiikkatoimea, joihin lukeutuu muun muassa raiteita, biokaasua ja lihasvoimalla tehtyjä matkoja.

Koronaepidemia on osoittanut, että kansakuntamme kyllä kykenee nopeisiin ja tehokkaisiin toimiin, kun uhka on tarpeeksi konkreettinen ja tulee tarpeeksi lähelle ihmistä. Ilmastonmuutos saattaa tuntua kaukaiselta ja epämääräiseltä, mutta se uhkaa jo nyt tuhansien eliölajien olemassaoloa. Ilmastohätätilan julistaminen voisi tuoda ilmastokriisiin kaivattua konkretiaa ja muistutuksen siitä, minkä tämä kertomuskin meille paljastaa: meidän on kyettävä tekemään enemmän.

Toinen ilmastovuosikertomuksen suurista johtopäätöksistä on se, että vaikuttavia toimia on tehtävä ihan jokaisella yhteiskunnan sektorilla. Liikenne on vain yksi osa kokonaisuutta. Tarvitaan uuden sukupolven maataloutta, ilmastoystävällistä asumista ja rakentamista, kiertotaloutta ja tarkkuutta julkisiin hankintoihin kulutuksen vähentämistä unohtamatta.

Myös kunnilla on ilmastonmuutoksen torjunnassa merkittävä rooli — voisi jopa sanoa, että kunnat ovat ilmastotekojen suhteen avainasemassa. Kunnille on tarjottava tukea ja työkaluja ilmastotyöhön. Lisäksi tarvitaan toki rohkeita kuntapäättäjiä. Hiilineutraalisuustavoitteen kannalta myös päästökauppaan kuuluvien sektorien kehityksellä on kiire. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt on saatava alas samalla, kun nostamme maankäyttösektorin hiilinielut ylös.

Ilmastovuosikertomus sisältää siis tiedot paitsi Suomen päästökehityksestä myös tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Näitä lisätoimia esitetään muun muassa uudessa energia‑ ja ilmastostrategiassa ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmassa, joiden on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana.

Tarvittavien toimien lista on pitkä, ja tavoitteeseen on matkaa vielä satojatuhansia hiilidioksiditonneja. Suunta on kuitenkin vihdoin oikea, ja hallitus on sitoutunut tekemään aitoja ilmastotekoja. Esimerkiksi ensi vuoden talousarvio, josta tässä salissa on viime päivät kiivaasti keskusteltu, sisältää monta hyvää päätöstä kohti hiilineutraalia Suomea.

Samalla kun muutoksia tehdään, meidän on pidettävä kaikki mukana. Vihreät ajavat reilua muutosta, joka pitää sisällään sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden. Kestävän kehityksen on oltava kaiken päätöksenteon lähtökohtana, ja myös tämä näkökulma on otettu ilmastovuosikertomuksessa hyvin huomioon.