Huumausainepolitiikka nousi jälleen keskusteluun torstain 20.2. kyselytunnilla. Marraskuun ryhmän tutkijatapaamisessa oli hiljattain aiheena kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi. Aloite saavutti 50 000 nimeä lokakuun lopussa ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Vihreiden tavoitteena on päihteistä aiheutuvien haittojen minimoiminen ja päihteiden käytön vähentäminen, tutkimustietoon perustuen. Professori Pekka Hakkarainen (THL) esitteli tilastoraportin suomalaisten huumeiden käytöstä ja asenteista.
Tilasto osoittaa, että yhä useammalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta huumeista. Kannabiskokeilut ovat nelinkertaistuneet parissa vuosikymmenessä. Suomalaisen päihdepolitiikan on aika muuttua inhimillisemmäksi – tarvitsemme riittävät resurssit päihdehuoltoon (myös alaikäisille!) ja uskottavaa valistusta nuorille jo alakouluihin.
Tutkimustiedon mukaan käytön rangaistavuuden poistaminen ei lisää käyttäjien määrää. Norjassa ollaan valmistelemassa dekriminalisointia ja siellä on edetään sote edellä, eli päihteiden käyttäjien palveluihin ja hoitoonohjaukseen ohjataan lisää resursseja. Samalla poliisin rerussit riittävät paremmin huumekaupan estämiseen, kun yksittäiset käyttäjät eivät kuormita poliisia.
Huumekeskustelussa on hyvä muistaa, että depenalisaatio – dekriminalisaatio – laillistaminen ovat kaikki eri asioita. Yksittäisen käyttäjän rankaisemisesta luopuminen ei tee käytöstä laillista, mutta madaltaa huumekierteeseen joutuneen ihmisen kynnystä hakeutua avun ja hoidon piiriin. Poliisin ja tullin resursseja huumekaupan kitkemiseen tulee tehostaa, huumeiden myymisestä tulee rangaista kuten tähänkin asti.
Toivoisin, että kaikki se tarmo mitä huumeiden vastustamiseen esimerkiksi viime viikon kyselytunnilla käytettiin, suunnattaisiin inhimillisemmän päihdepolitiikan edistämiseen Suomessa. Kukaan ei halua lisätä huumeiden käyttöä, vaan kaikki haluavat lisätä ennaltaehkäiseviä toimia ja huumeista irtipääsemisen mahdollisuuksia.
Viime vuonna huumeisiin/sekakäyttöön kuoli 261 ihmistä ja määrä on nousussa, erityisesti nuorten ihmisten kuolemat lisääntyivät. Alkoholiin kuolee vuosittain 1700 ihmistä, on hyvä muistaa että päihdepolitiikka ei koske vain huumausaineita. Päihdekuolemat koskettavat vielä suurempaa joukkoa suomalaisia ja myös päihteiden ongelmakäyttäjien läheisille on tarjottava apua ajoissa.