Viime joulukuussa Montrealin YK:n COP15-luontokokoksessa lähes 200 valtiota pääsi sopuun luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on suojella 30 prosenttia luonnontilaisia alueita sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä.
Hallituksen tuore päätös suojella noin 30 000 hehtaaria valtion metsiä ympäri Suomen on merkittävä askel tämän maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kyseessä on yksi suurimmista metsiensuojelua koskevista päätöksistä koko 2000-luvulla ja tuplaa tämän hallituskauden suojellun metsän määrän.
Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Suomessa joka yhdeksäs laji ja noin puolet luontotyypeistä ovat uhanalaisia. Luontokadon pysäyttäminen vaatii määrätietoista työtä ja suojeltujen alueiden lisäämistä myös jatkossa. Erityisen huolestuttava tilanne on Etelä-Suomessa, jossa vain 3 % metsistä on suojeltua.
Tällä hallituskaudella tehtiin perusteellinen, monialainen selvitys Evon vanhan metsäalueen muuttamisesta tiedekansallispuistoksi, joka toteutuessaan muodostaisi Etelä-Suomen suurimman yhtäläisen suojellun metsäalueen. Evon vanhat puut tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla elävälle uhanalaiselle lajistolle, joita löytyy vain harvasta paikasta Suomessa.
Evon suojelua tutkinut työryhmä päätti esittää maailman ensimmäisen tiedekansallispuiston perustamista alueelle. Aloite tiedekansallispuiston perustamisesta tuli poikkeuksellisen laajalta joukolta tutkijoita, luontojärjestöjä ja yhteiskunnallisia toimijoita, sillä sen nähtiin yhdistävän uudella tavalla luonnonsuojelun, tutkimuksen ja kestävän luontomatkailun. Tieteen hyödyntäminen osana kansallispuistoa mahdollistaisi uusia toimintoja ja edistäisi myös alueen virkistyskäyttöä.
Viime vuonna kansallispuistoihin tehtiin peräti 3,5 miljoonaa käyntiä. Määrä on huima, kun sen suhteuttaa väkilukuumme ja osoittaa sen, että kansallispuistot ovat kansalaisten suosiossa. Vaikka Evon kansallispuistolle on vahva kansalaisyhteiskunnan tuki ja kansallispuistot yleisesti ovat suomalaisten suosiossa, ei Evon tiedekansallispuistoa valitettavasti saatu maaliin tällä kaudella. Tämä on surullista, sillä kaikki selvitykset tukevat Evon tiedekansallispuiston perustamista. Työ jatkuu työryhmän esityksen pohjalta heti vaalien jälkeen.
Seuraavalla hallituskaudella meidän on perustettava Evolle maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto metsän asukkaiden ja siellä vierailevien ihmisten iloksi. On hyvä muistaa, että hanke ei kuitenkaan toteudu, jos vaaleissa menestyvät luontoarvoista piittaamattomat ehdokkaat. Näissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan myös suomalaisen metsäpolitiikan, hiilinielujen kestävyyden ja Evon vanhojen metsien tulevaisuus.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen vieraskolumnissa 9.2.2023