Koronaviruksen myötä valkeni, ettei maailma eikä yhteiskuntamme ollut varautunut tällaiseen kriisiin. Lähikuukausina ratkaistaan, miltä maailma näyttää tämän mullistuksen jälkeen.
Samaan aikaan jatkuvat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Jälleenrakentamisen aikana meidän on valittava keinot, jotka tarjoavat ratkaisuja sekä korona- että ilmastohaasteisiin. Samalla raivaamme kestävän ja reilun tien ulos kriisistä.
Tämä pandemia ei kohtele ihmisiä samalla tavalla. Yhdelle on vaikeampaa olla kotona kuin toiselle, joillakin on suuri huoli omasta toimeentulosta, joillakin suunnaton pelko omasta tai läheisten terveydestä. Jotkut joutuvat jo suremaan läheisensä poismenoa. Meidän tulee kaikin tavoin auttaa niitä, joihin tämä kriisi osuu kovimmin.
Koulut avataan 14.5. ja olen iloinen hallituksen tekemästä vastuullisesta päätöksestä. Koulu on muutakin kuin neljä seinää – niiden sisällä on tulevaisuus. Meillä ei ole varaa kadottaa yhtään lasta ja nuorta syrjäytymisen tielle, korona-aikana tai muulloinkaan.
Oppilashuollon, kouluavustajien ja erityisopetuksen resurssia on lisättävä. Lastensuojelun ja nuorisotyön ammattilaisten on jalkauduttava kouluihin helposti saavutettavaksi. Opetusalan ammattilaiset tarvitsevat kaiken tuen mukaan koulun arkeen, jotta saamme yhdessä palautettua uskon tulevaisuuteen. Monelle lapselle päiväkoti ja koulu edustavat toivoa paremmasta.
Hallitus on sitoutunut korjaamaan koronakevään vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin erillisellä toimenpideohjelmalla. Nyt jos koskaan kannattaa toteuttaa lapsivaikutusten arviointia jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä.
Ihmisten suojaamiseksi tehdyissä rajoitustoimissa on pyritty siihen, että niiden tuottamat haitat suomalaisille ja Suomessa toimiville yrityksille sekä yhteisöille ovat mahdollisimman pienet. Suomi on toiminut koronakriisin ajan tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Samoin yhteisistä toimista on neuvoteltu Ruotsin ja Viron kanssa.
Melko nopeasti rajoitusten käyttöön ottamisen jälkeen päivittäin todettujen tapausten määrä tasaantui, eikä ole kääntynyt eksponentiaaliseen kasvuun.
Asiantuntijoiden koostama tilannekuva osoittaa, että rajoitustoimet ovat hidastaneet epidemiaa merkittävästi ja että olemme Suomessa saavuttaneet tilanteen, jonka saavuttamiseksi poikkeustila otettiin käyttöön maaliskuussa.
Suomessa on nyt mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Kaikista rajoitustoimista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on edelleen vakava. Hybridistrategia rakentuu rajoitustoimien hallitun purkamisen lisäksi niin sanottuun testaa, jäljitä, eristä ja hoida -taktiikkaan.
Toukokuun aikana käyttöön otetaan mobiilisovellus, joka auttaa sairaanhoitopiirejä tartuntaketjujen selvittelyssä. Yhteisenä tavoitteenamme on suojata suomalaisia koronaviruksen aiheuttamalta kuormitukselta, oli kyseessä kriisin aiheuttama sosiaalinen, taloudellinen tai terveydellinen riski.
Maa yksi toisensa jälkeen purkaa rajoituksia ja virukseen sairastuneiden määrää seurataan tarkasti. Mikäli tartuntojen määrä kääntyisi uuteen nousuun, on koronarajoituksia punnittava uudestaan.
Olemme kaikki uuden edessä. Pääsemme eteenpäin askel kerrallaan ja selviämme tästä yhdessä.
Kirjoittaja on anestesialääkäri ja kansanedustaja (vihr).