Kolumni julkaistu Itä-Hämeessä 21.5.2021.
Kalkkisten malminetsintävaraus herätti suuren huolen niin paikallisesti Päijät-Hämeessä kuin laajemminkin Suomessa. Kaivosyhtiöiden varaukset kansallispuiston liepeiltä ja luonnonsuojelualueilta eivät valitettavasti ole uusi ilmiö Hämeessä – esimerkiksi Torronsuon tapaus on vielä tuoreessa muistissa. Kansalaisaktivismin ja laajamittaisen yhteistyön voimin kaivosyhtiö saatiin vetäytymään Päijänteeltä. Yhtiön vetäytymispäätös on suuri helpotus alueen asukkaille ja muille toimijoille.
Laaja keskustelu herätti pohtimaan, mikä on luonnonsuojelun todellinen taso Suomessa ja millaiset vaikutusmahdollisuudet paikallisilla ihmisillä on lähiympäristöönsä. Suomen hallitus on tehnyt historialliset panostukset luonnonsuojeluun ja ihmiset ovat koronan myötä löytäneet tiensä takaisin luontoon. Siitä huolimatta luontoarvot jäävät usein talouspolitiikan jalkoihin niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti kunnissa. Kuntien päätöksentekoon tarvitaan lisää lähimetsien ja puhtaiden vesien puolustajia, sillä nyt jos koskaan on kuntien luonnonsuojelutyön momentum.
Luonnonsuojelun edistäminen eri toiminnoissa on kuntien lakisääteinen tehtävä ja kuntien keinovalikoima luontoarvojen vaalimiseen on suuri. On myös hyvä muistaa, että luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen kulkevat usein käsi kädessä. Samalla luodaan kestävän kehityksen työpaikkoja, lisätään kuntalaisten virkistäytymismahdollisuuksia ja säästetään veronmaksajien euroja esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla. Lopulta kyse on arvovalinnasta – millaisen maapallon haluamme jättää tuleville sukupolville.
Vihreiden kuntavaaliohjelma sisältää kunnianhimoisia tavoitteita luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vihreiden tavoitteena on perustaa jokaiseen kuntaan vähintään yksi uusi luonnonsuojelualue valtuustokauden aikana. Kuntien metsiä tulee hoitaa kestävästi ja paikallisia asukkaita osallistaen. Kunnan omistamat METSO-ohjelman kriteerit täyttävät metsät tulisi suojella pikaisesti. Elinympäristöjen ennallistaminen on otettava osaksi kuntien luonnonsuojelutoimia esimerkiksi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen lanseeraaman Kunta-Helmi -ohjelman kautta.
Maailman mehiläispäivää vietetään vuosittain 20. toukokuuta, jotta muistaisimme pölyttäjien elintärkeän merkityksen maailman ruuantuotannolle. Kunnissa voidaan pelastaa pörriäisiä hoitamalla avoimia alueita esimerkiksi muuttamalla nurmikoita niityiksi, vaalimalla uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja laidunnuksella.
Maankäytön suunnittelulla on ratkaiseva rooli ekosysteemien säilymisessä ja kaavoitus tulee säilymään kuntien tehtävänä sote-uudistuksen jälkeenkin. Uhanalaiset luontotyypit ja lajiesiintymät voidaan suojella kaavoituksen keinoin ja rakentamisesta syntyneet ekologiset haitat on mahdollista kompensoida.
Kunnanvaltuustoihin tarvitaan jatkossakin ihmisiä, jotka ovat valmiita pitämään ääntä suomalaisen luonnon puolesta. Tähän meistä jokainen voi vaikuttaa kesäkuun kuntavaaleissa äänestämällä vihreämmän huomisen puolesta.
Mirka Soinikoski
Vihreä kansanedustaja Hämeestä