Kiertotalous haastaa ihmisten käyttäytymistä suhteessa luonnonvaroihin ja omistamiseen. Ja hyvä niin, sillä kuten tiedämme, nykyinen jatkuvaan kulutuksen kasvuun perustuva järjestelmämme ei ole kestävällä pohjalla. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, siihen tarvittaisiin 3,8 maapalloa. Jotain on tehtävä ja hämäläiselle osaamiselle on muutoksen keskellä kysyntää.
Vihreä kiertotalous tähtää neitseellisten raaka-aineiden käytön merkittävään vähentämiseen – globaalisti lähes puoleen nykyisestä. Maapallon kantokyvyn rajat, ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat kiertotalousajattelun ytimessä.
Monesti kiertotaloudesta tulee mieleen ensimmäisenä kierrätys ja se onkin merkittävä osa kyseistä talousmallia. Kiertotalous on kuitenkin paljon monimuotoisempi ja laaja-alaisempi kokonaisuus. Kestävä luonnonvarojen käyttö varmistetaan pitämällä materiaalit käytössä mahdollisimman pitkään. Tavaroita ja raaka-aineita jaetaan, vuokrataan, korjataan ja muokataan. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan jätteestä syntyy raaka-ainetta uudenlaisille tuotteille.
Vihreät näkevät, ettei kiertotalouteen ole poliittisella tasolla vielä kunnolla tartuttu. Tavoite sen edistämiseksi on olemassa ja kiertotalouden ympärille on meillä Hämeessäkin syntynyt uudenlaista yritystoimintaa. Tätä kehitystä on edesauttanut alueelta löytyvä osaaminen ja alan koulutus. Kansalliset tavoitteet ja keinot materiaalien käytön vähentämiselle kuitenkin puuttuvat, tutkimus- ja kehitystyön resursointi on riittämätöntä ja taloudellisia kannustimia tarvitaan lisää.
Myös Euroopan unionilla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä. Unioni on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä eurooppalaisilla markkinoilla myydään vain kestäviä, turvallisia ja kiertotalouteen perustuvia tuotteita. Tuottajat velvoitetaan antamaan kuluttajille riittävästi tietoa tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta.
Niukkenevien resurssien maailmassa kiertotaloudella on valtava taloudellinen potentiaali. Se luo uuden sukupolven työpaikkoja ja edistää yritysten kilpailuetua lisääviä investointeja. Kuluttajille se tarkoittaa kestävämpiä ja innovatiivisempia tuotteita sekä selvää rahansäästöä.
Muutos kohti kiertotaloutta on tehtävä reilusti. Se tarkoittaa, että päästöjä ja ympäristön kuormitusta vähennetään samaan aikaan eriarvoisuutta vähentäen. Kustannukset eivät saa kaatua heikoimmassa asemassa olevien niskaan ja yrityksille on tarjottava tukea siirtymässä kohti kiertotaloutta.
Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja poliittista tahtoa. Myös kunnilla on merkittävä asema kiertotalouden edistäjinä. Kestävyyskriteerit on mahdollista huomioida hankinnoissa paremmin ja näin yhä useampi kunta jo tekeekin. Julkisen sektorin on toimittava reilun muutoksen eturintamassa ja siihen paikalliset kuntapäättäjät voivat vaikuttaa kestävillä päätöksillä. Kuntataloudessa nuukuus ja resurssien viisas käyttö ovat hyveitä.
Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi ehdotuksensa kiertotalouden vauhdittamiseksi viidelle luonnonvarojen käytön kannalta keskeiselle toimialalle: rakentamiseen, arjen hankintoihin, jätehuoltoon sekä kaivos- ja metsäteollisuuteen. Laaja toimenpidevalikoima luo kestävän kasvun edellytyksiä kaikkialle Suomeen, ja se huomioi alueiden erityispiirteet ja ihmisten erilaiset elämäntilanteet.
– Mirka Soinikoski, Hämeen vihreä kansanedustaja
Kolumni julkaistiin ensimmäisenä Itä-Hämeessä.