Eduskunnan suullisella kyselytunnilla keskusteltiin torstaina koronatoimista.
Tartuntojen jäljitys on keskeinen osa hallituksen koronastrategiaa, mutta sote-alan ammattilaisten siirtäminen muista tehtävistä jäljitykseen on kiinnittänyt huomioni niin lääkärinä kuin kansanedustajana.
Olemme kuulleet, kuinka esimerkiksi neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajia siirretään kiireen vilkkaan jäljitystehtäviin. Jäljitys on hoidettava hyvin ja tehokkaasti, mutta hinnan joutuvat nyt maksamaan lapset ja heikoimmassa asemassa hoitojonoissa olevat ihmiset.
Koronavilkku-mobiilisovellus liittyy olennaisesti koronatartuntojen jäljitykseen. Sovelluksen on ladannut jo yli 2,3 miljoonaa suomalaista. Olen ylpeä siitä, kuinka nopeasti jäljityssovellus saatiin käyttöön Suomessa. Sovelluksen tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin koodien nopeampaa kulkua laboratoriosta tartunnan saaneelle. Tällä hetkellä näitä koodeja voi toimittaa noin 1 000 jäljittäjää.
Nostin jäljitysresurssit esille myös kyselytunnin kysymyksessäni: “Minkälaisiin toimiin hallitus on ryhtynyt tartuntojen jäljitysresurssien riittävyyden varmistamiseksi ja miten varmistetaan, ettei asiantuntijoiden siirtäminen jäljitystyöhön kasvata hoitojonoja entisestään?”
Kysymykseen vastasi asianomainen ministeri, sosiaali- ja terveysministeri Krista Kiuru. Ministeri jakoi huolen henkilöstön riittävyydestä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole yhtään ylimääräistä käsiparia. Paras keino turvata riittävät resurssit eri sektoreilla on ehkäistä tartuntojen syntymistä. Siihen tarvitaan jokaista suomalaista.