Suomessa otettiin valmiuslaki käyttöön ensimmäistä kertaa sota-ajan jälkeen koronakriisin vuoksi. Pidin valmiuslakia käsittelevässä täysistunnossa puheenvuoron lääketieteellistä näkökulmaa painottaen:
”Arvoisa puhemies! Ensimmäinen suomalainen koronavirustartunta todettiin HUS-alueella kolme viikkoa sitten. Potilas oli matkaillut Milanon alueella ja hakeutui hyväkuntoisena hoitoon flunssaoireiden takia. WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi viikko sitten.
Tänään olemme ottamassa Suomessa käyttöön osan valmiuslain toimivaltuuksista. Viimeksi valmiuslakia on käytetty sota-aikana. Elämme poikkeuksellisia aikoja, ja silloin tarvitaan poikkeuksellisia toimia niin terveydenhuollossa, kunnissa kuin valtiontaloudessa. Suomen sairaalat ja terveydenhuolto valmistautuvat koronapotilaiden hoitoon. Koko järjestelmämme koeponnistettiin vuosina 2009—2010 pandemian aikana, ja kansallista varautumissuunnitelmaa pandemian varalle on päivitetty sen jälkeen. Haluan kiittää kaikkia tähän valmiustyöhön jo osallistuneita.
Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet valmiudessa jo viikkojen ajan, ja valmiustoimia kiristetään parhaillaan ympäri Suomen. Etulinjassa ammattilaiset tekevät parhaansa, ja samaan aikaan kuntien valmiusryhmät urakoivat poikkeusolojen palvelujen järjestämiseksi. Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevassa roolissa tässä taistelussa uutta virusta vastaan. Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Euroopan tautiviraston ja Maailman terveysjärjestön kanssa. Koronavirukseen liittyvää tietoa päivitetään sitä mukaa kun uutta tietoa maailmalta saadaan. Tilannekuva ja suositukset tarkentuvat jatkuvasti.
Arvoisa puhemies! Työskentelin Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston lääkärinä sikainfluenssan aiheuttaman pandemian aikaan alkuvuodesta 2010. Kiireetön leikkaustoiminta keskeytettiin tuolloin, ja kaikki sairaalat varautuivat poikkeusolojen mukaiseen toimintaan, aivan kuten nyt. Sikainfluenssaan Suomessa sairastui tuolloin noin 10 prosenttia väestöstä. Sairaalahoitoa vaati noin 1 600 potilasta, ja heistä 44 kuoli. 52 prosenttia suomalaisista ehdittiin rokottaa sikainfluenssaa vastaan. Arvion mukaan nopea rokotekampanja ehkäisi tuolloin jopa 800 000 influenssatartuntaa ja säästi noin 50 suomalaisen hengen.
Kausi-influenssaan kuolee Suomessa satoja ihmisiä joka vuosi. Helmikuun alkuun mennessä noin miljoona suomalaista oli ottanut rokotteen sitä vastaan. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että kausi-influenssan huippu jää tänä keväänä laimeaksi. Tässä on varmasti osansa helmikuun aikana aloitetuilla koronaviruksen ehkäisytoimilla, ja hyvä niin.
Arvoisa puhemies! Tämänkertaisen pandemian aiheuttajana on influenssan kaltaisia oireita aiheuttava uusi virus, koronavirus. Siihen ei ole lääkettä eikä rokotetta. Niitä vasta kehitellään. Koronaviruksen hoito on oireenmukaista. Tavoitteenamme on kaikin toimin rajoittaa uuden viruksen leviämistä väestön keskuudessa. Riskiryhmille tämä virus voi olla kohtalokas. Siksi tehokkaimmat suojaustoimet on kohdistettu heille.
Tähän mennessä saadun tiedon valossa tämä virus on vaarallisempi kuin influenssa. Vaikka se aiheuttaa suurelle osalle vain lieviä oireita, se tulee olemaan kohtalokas tuhansille suomalaisille. Käsihygienia, matkustuskiellot ja karanteenit tähtäävät viruksen leviämisen estämiseen Suomessa. Se on kriittinen tavoite, ja siihen tulee pyrkiä kaikin keinoin. Suomi näyttää saaneen noin viikon etumatkan moneen Euroopan maahan verrattuna. Se aika on käytettävä tehokkaasti hyväksi.
Arvoisa puhemies! Tässä taistelussa kotirintama on avainasemassa. Jokainen suomalainen voi osaltaan vaikuttaa koronaviruksen leviämisen rajoittumiseen Suomessa: pese kätesi, pidä turvaetäisyys toisiin ihmisiin ja noudata annettuja ohjeita. Nyt tarvitsemme ihan jokaista suomalaista koronan vastaiseen taisteluun. Suomalaiset ovat ennenkin selvinneet tiukoista tilanteista, selviämme tästäkin yhdessä.”