Koko Eurooppa on kääntänyt katseensa Ukrainan sotaan, joka uhkaa koko maanosan turvallisuutta. Ukrainan kriisi ei ole kuitenkaan tarkoittanut muiden kriisien hälvenemistä. Pandemia ja ilmastonmuutos ovat edelleen todellisia ja globaaleja kriisejä, jotka uhkaavat ihmiskunnan terveyttä ja turvallisuutta.
Maanantaina julkaistu IPCC:n raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä. Jo nyt havaittu ilmaston lämpeneminen on lisännyt aliravitsemusta, kuolleisuutta, pakotettua siirtolaisuutta ja erilaisten tartuntatautien leviämistä.
Ilmastokriisi ei siis ole vain luonnon hätätila, vaan sillä on vakavia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia planeetan yhteiskuntiin. Koronakriisi osoitti meille, miten uudet ja nopeasti leviävät tartuntataudit voivat lamauttaa koko globaalin maailmanjärjestyksen nopeasti. Sota Euroopassa voi tehdä saman energiarintamalla.
Kriisien suma testaa yhteiskuntien varautumista ja kykyä vastata erilaisiin uhkiin. Koronakriisi ja havainnot ilmastokriisin vaikutuksista ovat nostaneet näkyviin tarpeen ottaa esille yhteiskuntien kokonaisturvallisuutta.
Kaikkien ratkaisujen pitäisi osua mahdollisimman moneen riskitekijään samalla kertaa ja olla suhteutettuja sekä nopeasti muuttuviin tilanteisiin että pidemmän aikavälin näkymään.
Ukrainan kriisiin ja ilmastokriisiin pystytään vastaamaan irrottautumalla fossiilisista polttoaineista. Se vähentää riippuvuuttamme venäläisestä energiasta ja vahvistaa energiaomavaraisuuttamme sekä huoltovarmuuttamme.
Vastaavasti ilmastonmuutosta torjumalla voimme ehkäistä erilaisia terveysongelmia ja tartuntatauteja, jotka jo yleistyvät ilmaston lämmetessä. Näin voimme suojella etenkin haavoittuvia ihmisryhmiä, jotka joutuvat usein ensimmäisenä kärsimään yhteiskunnan epävakaudesta tai konflikteista.
Tämä on nähty myös Ukrainan kriisin kohdalla, jossa esimerkiksi lapset, vanhukset ja vammaiset jäävät sodan takia ilman tarvitsemaansa tukea.
Media keskittyy usein kriisien negatiivisiin vaikutuksiin, mutta jokaisella kriisillä on myös toisenlaisia vaikutuksia. Juuri kriisit tuovat näkyviin sen, että ihmiskunnassa on enemmän hyvää tahtoa kuin pahaa ja enemmän ratkaisuhalua kuin välinpitämättömyyttä.
Yön jälkeen nousee aina uusi aamu. Me elämme nyt historian käännekohdassa ja 2020-luvun kriiseihin vastaaminen sisältää myös kestävän elämäntapojen muutoksen, jossa keskiössä on tavaroiden ja kulutuksen sijasta inhimillisyys ja yhteisöllisyys, taloudellisen kasvun sijasta hyvinvointia mahdollisimman monelle.
Ukrainan sota on yhdistänyt Eurooppaa ennen näkemättömällä tavalla, mikä Brexitin jälkimainingeissa olisi tuntunut jopa utopistiselta. Kriisin keskellä Eurooppa puhaltaa yhteen hiileen ja jopa EU:n kauhukakaroina pidetyt Unkari ja Puola ovat astuneet esiin puolustamaan vapaata, demokraattista ja yhtenäistä Eurooppaa.
Sama ilmiö on havaittavissa ilmastokriisin ratkaisemisessa. Yritykset ovat tarttuneet toimeen ja asettaneet jopa kunnianhimoisempia tavoitteita kuin yksikään valtio. Yhä suurempi osa ihmisistä on valmis kantamaan kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku – myös ilmastokriisiä ja luontokatoa koskien.
Kolumni on julkaistu Itä-Hämeen-lehdessä 4.3.2022 ja Etelä-Suomen Sanomissa 6.3.2022.