Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 10.8.2019:
Tällä viikolla julkaistu YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuore raportti kiinnitti odotetusti huomiota maankäyttöön, ruokavaliotottumuksiin ja metsäkatoon.
Kasvisruoan osuuden lisääminen ruokavaliossa on yksi vaikuttavimpia ilmastotekoja, sen edullisuudesta ja terveyshyödyistä puhumattakaan. Lihan kulutusta on vähennettävä ja ruoka on jatkossa tuotettava ympäristöystävällisemmin. Ruokahävikin pienentäminen on vielä tärkeämpää, jopa 30% maailmassa tuotetusta ruoasta heitetään roskiin. Suomessa kotitaloudet tuottavat ruokahävikkiä keskimäärin 20-25 kg henkilöä kohti (noin 100 euroa/v).
Maapallon ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo heinäkuun lopulla. Päivä jolloin planeetan uusiutuvat resurssit on kuluvalta vuodelta käytetty ja loput viisi kuukautta elämme velaksi, tulevien sukupolvien kustannuksella. Suomen ylikulutuspäivä ohitettiin jo huhtikuussa. Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat samaa tahtia kuin suomalaiset, siihen tarvittaisiin yli kolmen maapallon luonnonvarat.
Kivihiilen ja turpeen poltto siirtyy historiaan ja uusiutuva energia valtaa alaa vauhdilla. Biojätteestä ja maatalouden lannasta saa biokaasua auton tankkiin. Tuulivoima on kannattavaa, aurinkovoimaloita rakennetaan ympäri Suomen. Meidän on turvattava hiilinielut, suojeltava turvesoita ja vähennettävä metsähakkuita. Metsien avohakkuita vastustava kansalaisaloite ja tiukempaa kaivoslakia vaativa kansalaisaloite keräsivät vaaditut 50 000 nimeä ja etenevät eduskunnan käsittelyyn. Ihmiset ovat heränneet ilmastokriisiin ja vaativat nopeita toimia luonnon suojelemiseksi. Meidän on muutettava kulutustottumuksiamme, ruokavaliotamme ja liikkumistamme, jotta saamme pidettyä planeettamme elinkelpoisena. IPCC:n raportin mukaan nykyiset maa- ja metsätalouskäytännöt kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Suomen on pystyttävä nopeisiin ja määrätietoisiin toimiin Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi.
Hallitusohjelma alkaakin sanalla ilmastonmuutos ja tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035 mennessä. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla. Kulttuuriympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta on vaalittava myös kaupungeissa.
Vähennetään autoilua siellä missä pääsee kulkemaan muutenkin. Lisätään kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta kaupunkiseuduilla, kaikki alle 1-2km matkat kannattaa kävellä tai pyöräillä terveys- ja ilmastosyistä johtuen.
Maakunnissa on kehitettävä sekä kaupunkien sisäistä että seudullista joukkoliikennettä, niin että joka pitäjästä pääsee palvelujen pariin, juna-asemalle ja pikavuoropysäkille. Yhä useampi on kiinnostunut julkisesta liikenteestä ja vaihtoehtoisista polttoaineista. Tähän palvelutarpeeseen on aika herätä joka kunnassa.
Suuret ilmastoratkaisut tarvitsevat sijoittajien tukea, mutta samaan aikaan jokainen kuluttaja voi miettiä mihin omat euronsa laittaa. Ilmastoystävälliseen vaihtoehtoon, omaan hyvinvointiin ja terveellisin elintapoihin kannattaa sijoittaa. Pienet valinnat ratkaisevat – auto, joukkoliikenne vai polkupyörä? Liha, kala vai kasvis? Fossiilinen vai uusiutuva energia? Askel kerrallaan oikeaan suuntaan. Jokainen voi äänestää sekä jaloillaan että lompakollaan ilmastoystävällisemmän vaihtoehdon puolesta omassa lähikaupassa, työ- tai opiskelupaikan ruokalassa ja kulkuneuvoa valitessaan.
Mitä sinä voisit valita toisin omassa arjessasi? #kasvisruoka #joukkoliikenne #kiertotalous #metsäkato
Mirka Soinikoski
Vihreät kansanedustaja
Hämeenlinna