Vuoden 2021 ensimmäinen lisätalousarvio oli eduskunnassa ainoassa käsittelyssä tiistaina 23.3. Nostin puheenvuorossani muutaman keskeisen huomion lisätalousarviosta:
”Vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa panostetaan yli 17 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Lisärahaa kohdennetaan erityisesti arjessa selviytymistä vahvistaviin sosiaalihuollon palveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden lisäresursointiin. Näillä rahoilla korjataan poikkeusoloissa patoutunutta palvelutarvetta. Olemme toivottavasti kaikki yhtä mieltä siitä, että lapset ja nuoret perheineen ansaitsevat tämän tuen pitkittyneen koronakriisin keskellä.
Toiset 17 miljoonaa euroa hallitus haluaa kohdentaa ammatillisen koulutuksen tukitoimiin. Näin ehkäisemme opintojen keskeyttämistä, vähennämme opiskelijoiden pahoinvointia sekä tasaamme osaamiseroja opiskelijoiden välillä. Tuet jaetaan erikseen haettavina valtionavustuksina, jolloin ne toivon mukaan kohdentuvat niille opiskelijoille ja oppilaitoksille, jotka ovat kärsineet pandemiasta eniten. Myös ammatillisen koulutuksen lisätuki on nimenomaan tukea nuorille, siis investointi tulevaisuuden tekijöihin.
Suomalaiset haluavat selkeästi tehdä ympäristöystävällisiä valintoja omassa kotipiirissään. Sen on todistanut öljylämmityksen vaihtamiseen suunnatun valtionavustuksen valtaisa suosio. Avustus on ollut niin suuri jymymenestys, että siihen varatut määrärahat pääsivät jo loppumaan. Lisätalousarviossa öljylämmityksestä luopumiseen on varattu 10 miljoonaa euroa lisärahaa. Näin varmistamme, että yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus vaihtaa vanha öljykattila kestävämpään lämmitysjärjestelmään. Samalla lämmitys‑ ja energiatehokkuusremontit tuovat työtä monelle suomalaiselle.
Konkreettiset päästövähennykset jatkuvat myöhemmin kestävän kasvun ohjelman myötä, kun Suomi tekee historian suurimman ilmastoinvestoinnin panostamalla miljardi euroa ilmastotekoihin. Näin raivaamme kestävää polkua ulos koronaviruksen, ilmastonmuutoksen ja taloustaantuman aiheuttamasta kolmoiskriisistä.
Kuten on jo monesti todettu, parasta työllisyys‑ ja talouspolitiikkaa on edelleen pitää koronavirus kurissa. Siihen tähtäävät niin hallituksen koronatoimet kuin esimerkiksi lisätalousarvion 70 miljoonan euron lisämääräraha koronarokotteisiin. Työttömyysturvan suojaosan korotus ja yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen jatkuvat, ja järjestöt saavat tukea nuorten harrastus‑ ja kesätoimintaan.
Talouden toipuminen koronapandemiasta alkaa tänä vuonna. Meidän on huolehdittava, että kuromme samalla myös inhimillistä korjausvelkaa umpeen. Olisi kohtalokasta laatia leikkauslistoja tilanteessa, jossa ihmiset kaipaavat tukea eniten.
Nyt on loppukirin aika. Valon määrä kasvaa tasaisesti niin ulkona kuin tunnelin päässäkin.”