Lapsistrategiakomitean työ alkaa vihdoin! Vihreiden edustajaksi komiteaan nimettiin @VirtaSofia ja minulla on kunnia toimia komitean varajäsenenä, yhdessä tartumme ilolla toimeen! Valmistelutyössä visiona on lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä oikeuksien täysimääräinen toteutuminen Suomessa eli YK:n lapsen oikeuksien sopimusta kunnioittava lapsi- ja perhemyönteinen Suomi.
”Me tiedämme, että lapsen oikeudet eivät Suomessa toteudu yhdenvertaisesti eri alueilla ja eri lapsiryhmien kohdalla. YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen oikeudet toteutuvat täysimääräisesti kaikkien lasten ja lapsiryhmien osalta koko maassa. Siksi tarvitsemme kattavan lapsistrategian.”, sanoo ministeri Kiuru.
Vihreät jätti syksyllä Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa aloitteen ruoka-aputoiminnan kehittämisestä ja kaupunki on tarttunut tuumasta toimeen. Hävikin ehkäiseminen on myös olennainen osa Hiilineutraali Hämeenlinna -työtä. Maakuntamaanantaina 2.3. osallistuin päätöksentekijöiden paneeliin Hämeenlinnan kaupungin järjestämässä tapahtumassa, jonka teemana oli ruoka-apu, hävikkiruoka ja päätöksenteko. Näkökulma suunnattiin niihin yrityksiin ja ruokapalvelutoimijoihin, jotka lahjoittavat ruokaa edelleen jakajajärjestöille ja –toimijoille. Vantaalla kehitetty yhteinenpöytä -toimintamalli toimii innoittajana tässä työssä ja vastikään avatun ruoka-apu.fi -sivuston tavoitteena on kohtauttaa avunhakijat ja yhteisöllinen ruoka-apu entistä paremmin.
Suuressa liikenne- ja viestintäfoorumissa tiistaina 3.3. katseet suunnattiin viestinnän ja liikenteen tulevaisuuteen. Osallistuin LVF2020-paneeliin #liikenne12-ohjausryhmän jäsenenä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kertoi avauspuheenvuorossaan ohjausryhmän päättämistä liikennejärjestelmäsuunnitelman kolmesta tavoitteesta, jotka ovat kestävyys, saavutettavuus ja tehokkuus.
Foorumin ensimmäinen paneelikeskustelu käsitteli viestinnän tulevaisuutta luottamukseen pohjautuen ja ihmislähtöisesti. Viestinnän osalta tulevaisuuden avainsanoja ovat mm. datapolitiikka, digitalisaatio, tekoäly, datatalous, teknologian kehitys ja palvelut.
Kun puhutaan liikenteen tulevaisuudesta on avainsana #liikenne12. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova ja siksi kannustava. Liikennejärjestelmän kestävyys tarkoittaa paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alueellisten erojen huomioimista suunnittelutyössä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelussa tehdään kattavat vaikutustenarvioinnit. Jotta saadaan aikaan kestävää muutosta, siirtymän pois fossiilitaloudesta on oltava reilu ja kaikki sektorit huomioiva.
”Ilmastonmuutoksen lisäksi on torjuttava liikenneköyhyyttä. Ihmisten on päästävä liikkumaan palvelujen piiriin kohtuullisessa ajassa, kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisin kustannuksin riippumatta tulotasosta tai postinumerosta.”
Foorumi järjestettiin Triplan uudessa kongressikeskuksessa, siitä hyppäsin näppärästi suoraan junaan ja ehdin iltalenkillä piipahtamaan piirihallituksen maaliskuun alun kokouksessa. Piirihallitus virittäytyi jo täydellä teholla reilun vuoden päästä käytäviin kuntavaaleihin, hyvää vaalipöhinää jo ilmassa! Joka kerta yhtä hienoa tavata tuttuja, säännöllinen yhteys oman vaalipiirin vihreisiin aktiiveihin on minulle tärkeä asia. Pyrimme Maijan kanssa järjestämään tilaisuuksia yhteisiin juttu- ja kahvituokioihin aina kun edustajan kalenteriin niitä saadaan mahtumaan.
Vihreä eduskuntaryhmä kutsuttiin vierailulle YLE:lle. Vierailulla keskusteltiin Yleisradion toiminnasta, strategiasta, historiasta ja tulevaisuuden näkymistä. Pääsimme myös lyhyelle kierrokselle toimitiloihin. Keskustelu Ylen tehtävästä julkisen palvelun tuottajana, demokratian ja sananvapauden edistäjänä sekä Ylen roolista suomalaisten arjessa oli antoisaa ja mielenkiintoista.
Täysistuntosalissa käytiin torstaina 5.3. lähetekeskustelu lentovero -kansalaisaloitteesta. Suurkiitokset kansalaisaloitteen tekijöille. Aloitteen myötä eduskunta kävi arvokasta keskustelua lentämisen päästöjen vähentämisestä, joka on keskeisessä osassa matkallamme kohti hiilineutraalia Suomea.
Kuten aloitteessa todetaan, Suomessa yksi liikkumismuoto on verotuksen suhteen vapaamatkustajan asemassa ja se on lentäminen. Saastuttaja maksaa -periaate ei tällä hetkellä päde lentoliikenteeseen ja tähän tulee saada muutos. Keinoja tähän on monia ja kansalaisaloitteen mukainen lentovero on yksi niistä.
Asukaslukuun suhteutettuna suomalaisten lentomatkoista kertyy koko maailmassa toiseksi eniten hiilidioksidipäästöjä. Ei riitä, että pyrimme verotuksen tai päästökaupan keinoin vähentämään lentomatkustamista muihin maihin, meidän on pystyttävä vähentämään lentämistä myös kotimaassa. Suomi-rataa tulee kehittää niin, että junamatkustaminen on kilpailukykyinen vaihtoehto maan sisäiselle lentoliikenteelle. Keskustelu aiheesta varmasti jatkuu, kun kansalaisaloite saa arvoisensa käsitellyn asianmukaisissa valiokunnissa ja fossiilittoman liikenteen tiekarttaa rakennetaan.
Lakivaliokunta kävi vierailulla korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Aamun alustuksessa korkeimman oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kertoi viimeaikaisista uudistuksista lainsäädännössä. Saimme uunituoreen oppaan, Pieni hallintotuomioistuin -sanaston, joka on lähetetty myös kuntapäättäjille. Sanasto pyrkii valottamaan hallintotuomioistuimen tehtäviä ja erityisesti sitä, miksi on tärkeää, että viranomaisen tekemästä päätöksestä voi valittaa. Useimmista viranomaisen päätöksistä voi valittaa eikä viranomainen ole aina oikeassa.
Nämä kuulumiset siis viime viikolta, kun koronavirusta ei oltu vielä julistettu pandemiaksi. Tällä viikolla eduskunnan toimintaa alettiin rajaamaan. Tällä hetkellä eduskunnan ulkopuolisten henkilöiden pääsyä taloon rajoitetaan tarkoin ja esimerkiksi opastetut kierrokset ovat toistaiseksi tauolla. Myös kokouskäytännöissä on tehty muutoksia – vain välttämättömimmät kokoukset pidetään ja etäkokouksia suositaan. Maija ja muut avustajat ovat toistaiseksi etätöissä. Nyt on tärkeintä noudattaa viranomaisten ohjeita, huolehtia käsihygieniasta ja pitää huolta toisistamme.
