Hyvää kansainvälistä polkupyöräpäivää, jota vietetään tänään perjantaina!
Polkupyöräily on tutkitusti sekä kansanterveydelle että ympäristölle kannattava sijoitus. Helsingin kaupunki on arvioinut, että yksi investoitu euro maksaisi itsensä kahdeksankertaisesti takaisin. Pyöräilyolosuhteiden parantaminen on siis järkiteko!
Tällä hallituskaudella olemme investoineet ennätyksellisen paljon kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseen. Osana vuoden 2020 koronakevään tuki- ja elvytyspakettia hallitus investoi yli 40 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Seuraavalla hallituskaudella on tärkeä varmistaa, että nämä investoinnit ovat johdonmukaisesti kestävällä tasolla, jotta kaikki tarpeelliset kävely- ja pyöräväylät saadaan rakennettua.
Investoinnit puhuttivat myös eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin hallituksen toista täydennettyä lisätalousarviota. Lisätalousarvion keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Lisätalousarviossa tehdään merkittäviä panostuksia Puolustusvoimille, vahvistetaan huoltovarmuutta sekä tuetaan Ukrainaa, joka taistelee tällä hetkellä koko Euroopan vapauden puolesta. Ennen kaikkea lisätalousarvio lujittaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Siihen, että jokaisesta pidetään huolta kriisin keskellä.
Vihreille merkittäviä päätöksiä talousarviossa ovat investoinnit 120 miljoonan euron tukipaketti lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä oppimiserojen kaventamiseen, 48 miljoonan euron tukipaketti joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseen sekä 170 miljoonan euron kompensaatiopaketti energiahintojen kasvulle. Tärkeä päätös on myös kansaeläkeindeksin ylimääräinen korotus, joka kasvattaa valtion menoja noin 94 miljoonalla eurolla. Tällä korotuksella vastataan kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten maksukykyyn energian ja ruoan hinnan nousun keskellä.
Positiivista on, että vuoden 2021 ennakoitua parempi talouskehitys kasvatti yhteisöverotuottoja lähes miljardilla eurolla, mika osaltaan mahdollisti nämä välttämättömät investoinnit vihreään siirtymään ja kansalaisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Koko puheeni pääset lukemaan täältä.
Viikon aikana pääsin osallistumaan myös Sari Sarkomaan (kok.) järjestämään Syöpä koskettaa kaikkia -tilaisuus, jossa alleviivasin kansallisen syöpästrategian merkitystä ja tarpeellisuutta. Seuraavalla hallituskaudella Suomeen tulee laatia kansallinen syöpästrategia, joka ohjaa syöpähoitoja, niiden kehittämistä sekä vahvistaa potilaiden ja läheisten psykososiaalista tukea. Yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla. Kiitos vielä Sylva ry:lle ja Sarille tärkeän tilaisuuden järjestämisestä!
Mediakeskustelussa ilahdutti tällä viikolla MTV3 uutisaamun keskustelu, jossa THL:n ylilääkäri Lara Lehtoranta ja Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen peräänkuuluttivat aborttilainsäädännön uudistamista Suomessa. Olen täsmälleen samaa mieltä, että kahden lääkärilausunnon mallista on luovuttava pikaisesti ja keskitettyä mallia raskaudenkeskeytyksille tulee purkaa. 50 vuotta vanha aborttilakimme tulee päivittää nykyaikaan ja vastaamaan paremmin naisen itsemääräämisoikeutta. Kylmät tuulet puhaltavat monin paikoin ja naisten oikeuksia pyritään eri puolilla maailmaa heikentämään.
Hämeen maakuntalehdessä käytiin puolestaan aiheellista keskustelua Taruksen metsähakkuista. Taruksen metsähakkuissa on kyse pitkästä poliittisesta väännöstä, jossa vastakkain ovat olleet metsän taloudelliset ja ympäristölliset arvot. Vihreät on vaatinut johdonmukaisesti kestävämpää metsänhoitoa, joka edistäisi ilmastotavoitteiden saavuttamista ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista. Hämeenlinnassa Vihreät tekivät esimerkiksi esityksen jatkuvan kasvatuksen menetelmien lisäämisestä kaupungin omistamissa metsissä ja valtuustoaloitteen avohakkuiden lopettamiseksi.
Vaikka keskusteluyhteys eri osapuolien kanssa on ollut hyvää, ei Evon alueella tehtäviä metsähakkuita ole saatu lopetettua. Erityisen valitettavaa on, että retkeilyalueella suoritetaan edelleen avohakkuita, jotka on todettu moneen kertaan luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastotavoitteille haitallisiksi.
Hakkuut ovat kestämättömiä myös uusimpien Suomen puuston kasvutietojen mukaan, kun Suomen maankäyttösektori (LULUCF) kääntyi hiilinielusta päästölähteeksi. Muutos johtuu ennen kaikkea puuston kasvun alenemisesta ja hakkuiden lisääntymisestä.
Hakkuiden sijaan meidän on yhteisvoimin edistettävä Evon tiedekansallispuistohankketta, joka nivoisi yhteen tutkimustyön, luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön. Se hyödyttäisi koko alueen elinvoimaa ja edistäisi parhaalla tavalla luonnon monimuotoisuutta. Koko tekstin voi lukea täältä.
Viikon päätti kiinnostava sote-aiheinen toimittajatapaaminen. Tilaisuudessa korostin lastensuojelulain kokonaisuudistuksen välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä. Lastensuojelumme on kriisissä ja se pitää uudistaa lasten oikeuksia ja lapsen edun ensisijaisuutta kunnioittavalla tavalla. Jokainen lapsi ja nuori on arvokas, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään heistä toimimattoman palvelujärjestelmän rattaisiin.
Tulevana sunnuntaina vietetään maailman ympäristöpäivää. Silloin on hyvä hetki pysähtyä miettimään omia arkitekoja, joilla kulutustaan voisi muuttaa ympäristölle kestävämmäksi. Jokainen meistä voi tehdä osuutemme – askel ja teko kerrallaan.
-Mirka