Toimiva paikallinen raideliikenne parantaa tutkitusti alueiden elinvoimaa ja vetää hyvin matkustajia. Kansantaloudellisesti, aluetalouden kannalta sekä ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta lähijunat hyödyttävät kaikkia. Esimerkiksi vuonna 2020 toteutettu lähijunapilotti Tampereen ja Nokian välillä osoitti, että jopa koronavuonna lähijunien käyttäjämäärä kasvoi 47 prosenttia.
Myös muiden alueiden lähijunapilottien tulokset ovat olleet rohkaisevia. Junaliikenteelle on suurta kysyntää, kunhan yhteydet ja vuorovälit ovat kunnossa. Suomelle tarvitaan visio junaliikenteen tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista. Kokeillaan rohkeasti uusia järjestämistapoja, jotka ottavat paremmin huomioon alueiden ominaispiirteet ja tarpeet.
Tarvitsemme monia toimia, jotka mahdollistavat maakuntien oman lähijunaliikenteen. Viedään VR:n kalusto omaan yhtiöönsä, jotta sitä voivat käyttää maakunnissa muutkin toimijat. Luodaan maakunnille mahdollisuuksia järjestää junaliikenne – nyt vain Helsingin seudun liikenteellä (HSL) ja liikenne- ja viestintäministeriöllä on toimivalta tilata henkilöjunaliikennettä.
Tarvitsemme lisää alueellisia lähijunapilotteja. Esimerkiksi yhteysväleillä Parikkala–Kouvola ja Heinola–Lahti–Orimattila voisi kokeilla lähijunaliikennettä. Perusedellytyksenä on riittävä raidekapasiteetti, ja siksi on investoitava raide-infran kunnostukseen ja kaksoisraiteisiin, jotta pullonkauloista ja hidasteista päästään eroon.
Junaliikenteen kehittäminen on välttämätöntä, jotta saavutamme ilmaston kannalta kestävän liikenteen. Raidehankkeilla on myös positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, ihmisten liikkumisvapauteen ja alueiden elinvoimaan. Siksi junaliikennettä on kehitettävä ennakkoluulottomasti uusilla ideoilla.
Mirka Soinikoski
kansanedustaja (vihr.)
Liikenne 12 -suunnitelman ohjausryhmän jäsen
Hämeenlinna
Hanna Holopainen
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja
Lappeenranta
Kirjoitus on julkaistu 27.1.2023 Etelä-Suomen Sanomissa mielipidekirjoituksena.