Eduskuntavaaleihin on aikaa jäljellä vajaa neljä kuukautta. Vaalien polte on tuntunut jo pitkään eduskunnassa, mutta nyt se alkaa tuntumaan ja näkymään myös kentällä. Osallistuin tiistaina Hämeenlinnan kuukausimarkkinoille. Tuulinen ja luminen sää ei pysäyttänyt meitä vihreitä eduskuntavaaliehdokkaita, kun jalkauduimme varhain aamulla Hämeenlinnan torille. Hyvistä keskusteluista ja kohtaamisesta kuntalaisten kanssa sai taas paljon virtaa loppuviikolle, rapsakka talvisää toi mainiota vaihtelua viikko-ohjelmaan!
Yksi asia, joka huoletti perustellusti monia, on sähkön kallistunut hinta. Sähkön hinta puhuttaa myös eduskunnassa, keskiviikkona SDP esitti budjettiin liittyen ryhmäpuheessaan täysin yllättäen hintakattoa sähkölle. Ehdotus tuli muille puolueille täysin puskista, mutta viisikko kutsuttiin silti pikaisesti koolle luovimaan mahdollisia lisäratkaisuja energiakriisiin.
Vihreät ovat ensisijaisesti esittäneet toimenpiteitä, jotka voisi kohdentaa juuri niille kansalaisille ja niille yrityksille, jotka kamppailevat kipeimmin sähkölaskujen kanssa. Tätä lähestymistapaa ovat myös taloustieteilijät ehdottaneet.
Tehokkain tapa vaikuttaa omaan sähkölaskuun on sähkön säästäminen, se laskee sähkölaskua meille kaikille. Sähkönkulutus on Suomessa laskenut jo noin yhdeksän prosenttia verrattuna viime vuoteen. Suunta on oikea, sillä vähentämällä sähkönkulutusta saamme sähkömarkkinan hintatason yleisesti tasaantumaan.
Meidän on kuitenkin luotava entistä enemmän kannustimia sähkönkulutuksen vähentämiseen. Teollisuuden energiankulutus on noin 40 prosenttia kaikesta Suomen energiankulutuksesta. Saamalla tätä edes vähän alaspäin varmistaisimme sen, että sähköä riittäisi kaikille ja sen hinta pysyisi kohtuullisena.
Toinen viikolla puhuttanut aihe oli päivystyssairaaloiden ruuhkautuminen. Yhtenä syynä päivystyskriisiin on vanhuspalveluiden krooniset puutteet. Tämän seurauksena ympärivuorokautisten päivystysten vuodepaikat ovat täyttyneet vanhuksilla, jotka eivät pärjää yksin kotona, mutta heille ei ole mitään muuta jatkohoitopaikkaa kuin ruuhkainen päivystysosasto.
Nyt kaivataan pikaisia toimia päivystyskriisin ratkaisemiseksi. Yhtenä ratkaisuna voisi olla hoivapäivystyksen perustaminen, se olisi lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoivapaikka niille ikäihmisille, joilla ei ole akuuttia sairaanhoidon tarvetta, mutta jotka eivät pärjää yksin kotona.
Lisäksi meidän on lykättävä hoitajamitoitusta. Tämä vapauttaisi mitoituksen alaisia julkisia hoivalaitoksia lisäämään paikkoja ja mahdollistaisi myös yksityisten palveluntuottajien osallistumisen ruuhkanpurkuun. Samaan aikaan valvontaa on lisättävä, jotta hoivan laatu saadaan palautettua oikealle tasolle. Pitkällä aikavälillä meidän on korjattava hoitoalan palkkaustasoa ja lisättävä yhteisöllisen asumisen muotoja.
Onneksi viikko ei ollut pelkkää kriisistä toiseen kulkemista. Saimme Hämeen vaalipiiriin hyviä uutisia, kun eduskunta päätti ensi vuoden jakovarasta eli ns. “joululahjarahoista”.
Hämeen vaalipiiri sai edistettyä neuvotteluissa hankkeita, jotka parantavat alueemme saavutettavuutta, luovat työtä ja yrittäjyyttä sekä edistävät fossiilitonta liikennettä, mm. Loppi-Riihimäki-välin kävely- ja pyöräilyväylän suunnittelemista edistetään 200 000 eurolla.
Lisäksi olen tyytyväinen siihen, että liikennehankkeiden ohella jakovarasta saatiin merkittäviä summia syrjäytymisen ja terveyserojen kaventamiseen. Rahoitusta myönnettiin esimerkiksi Kids Save Lives -hankkeelle, jossa lapsille ja nuorille opetetaan elvytystaitoja yhteistyössä koulujen kanssa. Tällä tärkeän kansalaistaidon opettamisella voidaan parhaimmillaan pelastaa ihmishenkiä.
Ensi- ja turvakotien liiton järjestämää turvakotitoimintaa jatkorahoitettiin ja päihdeäitien hoitopolku sai puuttuvan lisärahoituksen jo lisätalousarviossa. Ilman lisärahoitusta turvakotien toiminta osassa maata olisi ollut vaakalaudalla. Tämä olisi osunut kaikista heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, kun heillä ei olisi ollut entistä vähemmän vaihtoehtoja hakea turvaa hädän hetkellä. Ongelmien kasautuessa yhteiskunnan turvaverkon pitää toimia. Koko tiedotteen Hämeen vaalipiirin jakovaroista pääse lukemaan täältä.
Viikon iloisin uutinen oli kuitenkin uuden luonnonsuojelulain hyväksyminen eduskunnassa yksimielisesti (!) Laki on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä toimista luontokadon torjumisessa – vaikka keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset nakersivatkin lakia käsittelyn viimeisillä metreillä. Siitäkin huolimatta laki on kaivattu päivitys 26 vuotta vanhaan luonnonsuojelulakiin.
Mikä sitten muuttuu? Suurimpia muutoksia ovat, että kaikki rannikon avoimet dyynit ja serpentiinikalliot, joilla on omaleimainen lajisto, suojellaan suoraan lain tultua voimaan. Jatkossa myös EU:n ulkopuolisista maista tuotujen maailmanlaajuisesti uhanalaisimpien lajien osien tuominen metsästysmuistoina on kielletty. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uhanalaisten sarvikuonojen sarvia tai sukupuuton partaalla olevien tiikerien taljoja.
Lisäksi malminetsinnän edellytyksiä tiukennetaan ja vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sääntelyä selkeytetään, jonka avulla esimerkiksi yritys voi hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset toisaalla. (Tämä käsittely on vielä kesken eduskunnassa.)
Vaikka laki ei yksin pysäytä luontokatoa, luo se entistä paremmat edellytykset suomalaisen luonnon vaalimiselle. Lain eteen on tehty valtavasti työtä, neuvoteltu ja väännetty kirjauksista. Parantamisen varaa jäi, mutta lakia voimme täsmentää lisää seuraavilla hallituskausilla. Suurin työ on nyt tehty ja voimme olla tyytyväisiä, että yksi Vihreiden pitkäaikaisista tavoitteista on toteutunut.
Ensi viikolla onkin jo jouluaatto – rauhaisaa joulun odotusta!
-Mirka