Osmo Kivensalo kritisoi vastineessaan minulle jatkuvan kasvatuksen menetelmää. Kirjoituksesta voi saada myös käsityksen, että kannattaisin kaikkien hakkuiden lopettamista.
En kannata, mutta hakkuumäärien ja -menetelmien on oltava ympäristön kannalta kestäviä. Avohakkuisiin siirryttiin sotavuosina ja sen jälkeen lähinnä talouspoliittisten intressien takia. Viime vuosikymmeninä on käynyt selväksi, että avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut lukemattomat luonnonmetsien eliölajit uhanalaisiksi. Avohakkuut myös köyhdyttävät maaperää, minkä takia useat kasvilajit ovat taantuneet. Esimerkiksi mustikan peittävyys on vähentynyt valtion mailla puoleen entisestä.
Avohakkuista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niitä on vähennettävä merkittävästi. Vihreiden tavoitteena on lopettaa avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa. Avohakkuiden sijaan meidän tulisi suosia enemmän jatkuvaa kasvatuksen menetelmää, jota on Suomessa syyttä suotta karsastettu.
Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan jatkuvan kasvatuksen tulisi olla ensisijainen metsänhoidollinen menetelmä, koska se turvaa paremmin metsien monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Monitoiminnallisuuden takaamiseksi jatkuvaa kasvatusta tulisi tutkimuksen mukaan käyttää noin kolme neljäsosaa metsäalasta.
Uusien metsänhoidollisten menetelmien ohella meidän on luotava järjestelmä, joka kannustaa kasvattamaan metsien hiilensidontaa. Keväällä saimme pysäyttäviä uutisia, kun selvitysten mukaan Suomen maankäyttösektori (LULUCF) on kääntynyt ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi – yhtenä keskeisimpänä syynä ovat metsiemme kasvaneet hakkuumäärät.
Hiilinielujen kasvattaminen on olennaista koko planeettaamme uhkaavien ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisessä. Siksi meidän tulee tehdä maaperän hiilensidonnasta kannattavaa, ja se tulee korvata maanomistajille tulosperusteisesti. Tämänhetkinen metsäpolitiikkamme kannustaa hoitamaan metsiä vain taloudellisesti näkökulmasta, eikä se ole metsänomistajien vika, vaan he toimivat järjestelmän edellyttämällä tavalla.
Suomen metsäpolitiikasta on tehtävä sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti kestävämpää kannustamalla metsänhoidossa entistä enemmän hiilensidontaan ja jatkuvan kasvatuksen menetelmään.
Jotta Suomen metsäpolitiikka olisi kestävää, tarvitsemme tietoon perustuvaa avointa ja rakentavaa keskustelua eri osapuolten kanssa. Vain sitä kautta voimme luoda Suomen metsäpolitiikalle uuden ja kestävän suunnan.
Kirjoitus on julkaistu vastineena Etelä-Suomen Sanomissa 14.6.2022