Vuoden ensimmäinen täysi työviikko alkoi aluehallituksen kokouksella. Aluehallituksessa riittää työnsarkaa, sillä vuoden alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät virallisesti kunnilta hyvinvointialueille. Olemme siis siirtyneet virallisesti hyvinvointialueiden aikakauteen ja toistaiseksi näyttää siltä että siirtymä tapahtui häiriöttämästi. Sen on mahdollistanut aivan valtava työmäärä 2022 aikana ja osa alueiden työntekijöistä valvoi siirtymää aivan viime minuuteille saakka – kun me muut olimme juhlistamassa vuodenvaihdetta. Kiitos kaikille siirtymän sujuvuudesta huolehtineille! Nyt on aika huokaista hetki, työ jatkuu ja sitä riittää!
Vuosi sitten aluevaaleissa kansa nimenomaan äänesti aluevaltuustoihin sote-alan rautaisia ammattilaisia ja kokeneita päättäjiä, jotka haluttiin mukaan ohjaamaan massiivista uudistusta oikeaan suuntaan.
Nyt ministeriö (VM) on kuitenkin tulkinnut lakia niin, että julkisen puolen sote-työntekijät ovat lähtökohtaisesti vaalikelvottomia aluehallitukseen. Tulkinta on kestämätön, sillä samaan aikaan vastaavassa tehtävässä yksityisellä puolella toimiva ammattilainen on kelpoinen aluehallitukseen. Asian ei pitäisi olla näin, sillä henkilöstöllä pitäisi olla tietyin rajauksin mahdollisuus päästä aluehallituksen jäseneksi. Kyse on kansanvallasta ja demokratiasta, ei vain työntekijän ja työnantajan asemasta.
Itse päädyin pitkällisen pohdinnan ja monien keskustelujen jälkeen irtisanoutumaan Kanta-Hämeen keskussairaalan osastonlääkärin virastani, josta olen ollut virkavapaalla huhtikuusta 2019 lähtien. Päädyin tähän ratkaisuun, sillä haluan jatkossakin tarjota osaamistani ja henkilöstön näkökulmia niin lainsäädäntötyössä kuin aluehallituksessakin. Kirjoitin aiheesta pidemmin Facebook-sivuillani ja aiheesta uutisoitiin Hämeen Sanomissa.
Eduskunnassakin arki alkoi vauhdikkaasti. Tärkeimpänä lakiesityksenä oli hallituksen esitys windfall-verosta, joka verottaisi energiaa tuottavien yrityksien ylisuuria voittoja. Esityksen mukaan tästä voitosta verotettaisiin osa pois ja kerätyillä rahoilla voidaan tukea suomalaisia korkeiden energian hintojen keskellä.
Tein jo ennen joulua kirjallisen kysymyksen keinoista valvoa tehokkaammin metsien ensiharvennuksia, joiden heikosta laadusta uutisoitiin vuodenvaihteen molemmin puolin. Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomessa tekemien laatutarkastusten mukaan kaikki tarkastetut kohteet olivat vastoin hyvän metsänhoidon suosituksia. YLE ja Metsälehti uutisoivat, että näistä hakkuista lähes 60 prosenttia olisivat olleet laittomia eli vastoin metsälakia. Enemmän kirjallisesta kysymyksestäni voit lukea blogistani tai Hämeen Sanomien uutisesta.
Liian voimakkaat ensiharvennukset ovat yksi syy metsien kasvun hiipumiseen, minkä seurauksena Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Myös metsänomistajat ovat olleet huolissaan liian voimakkaista ensiharvennuksista, mutta yksittäisellä metsänomistajalla on hyvin vähän mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi metsäyhtiöiden toimintaan.
Kysyin myös suullisella kyselytunnilla maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselta, miten ensiharvennukset saataisiin jatkossa lain edellyttämälle tasolle. Suullisen kyselytunnin kysymyksen voi käydä katsomassa eduskunnan verkkosivuilta. Ministerin mukaan nykyinen metsälaki on hyvin väljä, joten hänen mukaansa ensiharvennuksissa ei olisi toimittu lainvastaisesti (vaikka YLE ja Metsälehti näin uutisoivat). Ministeri kuitenkin painotti, että hallitus on käynnistänyt metsälain ilmastoarvioinnin, joka valmistuu kevään aikana. Lisäksi hallituksen ilmastopoliittisessa ministerityöryhmässä on pohdittu erilaisia hiilinielujen vahvistamiskeinoja.
Ministerin vastaus kuvastaa hyvin niitä ongelmia, joita metsälaissa tällä hetkellä on: laki on hyvin väljä, mutta antaa silti hyvin vähän välineitä metsänomistajille puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin harvennuksissa tai muissa hakkuissa. Tulevaisuudessa olisikin mielestäni syytä vakavasti pohtia metsälain uudistamista, jotta metsänomistajilla olisi paremmat mahdollisuudet vaatia kestävämpiä harvennuksia ja paremmat kannusteet kasvattaa metsiensä hiilinieluja. Erinomainen puheenvuoro hiilinieluista ja tarvittavista toimista Bioenergia ry:ltä.
Metsäpolitiikan ohella viikon suurena teemana oli vankien oikeudet ja vankilaolot Suomessa. Tapasin tiistaina Vankien Vanhemmat ry:n edustajia, joiden kanssa kävimme hyvää ja mielenkiintoista keskustelua nykyjärjestelmän puutteista vankien kuntoutuksessa, päihdehoidosta vankiloissa ja mahdollisista keinoista ehkäistä esimerkiksi nuorisorikollisuutta Suomessa.
Tapaamisessa painotettiin hyvin paljon varhaista tukea ja puuttumista, jotta mahdollinen rikos- tai/ja päihdekierre pystytään pysäyttämään ajoissa. Tämän tärkeyttä ei voi liikaa alleviivata. Lisäksi painotettiin vankien oikeutta päästä päihteettömälle osastolle ja mahdollisuuksista opiskella, sillä ne ovat tutkitusti parhaimmat keinot saada elämän syrjästä kiinni ja palata mukaan yhteiskuntaan vankila-ajan jälkeen. Tällä hetkellä sekä pääsy päihteettömälle osastolle että opiskeluun vaihtelee liikaa ja on käytännössä vangin oman aktiivisuuden varassa, vaikka lain mukaan vankilan tulee niitä aktiivisesti tarjota.
Samalle viikolle sattui lakivaliokunnan vierailu Riihimäen vankilassa, johon Vankien Vanhemmat ry:n tapaaminen antoi hyvää evästystä. Vierailulla kuulimme ja näimme käytännössä vankilan toimintaa, tavoitteita ja mahdollisista haasteista. Todella mielenkiintoinen vierailu ja mainitsin vierailulla, että Riihimäen vankilan käytänteitä kehuttiin vankien vanhempien tapaamisessa.
Tätä vaalikautta on jäljellä 8 viikkoa. Viimeisten viikkojen aikana pitäisi saada maaliin vielä hallituksen viimeiset lakihankkeet ennen kuin maaliskuun vaalitauko alkaa. Kiireinen kevät siis luvassa, työrytmi ja sisältö muuttuu varmasti totutusta.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille ja tapaamisiin vaalitapahtumissa!
-Mirka