Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa lauantaina 13.6.2020.
Sote on jo täällä keskuudessamme. Ammattilaiset sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja sosiaalitoimessa toteuttavat sitä työvuoro kerrallaan. Koronakevät kirkasti soten ydintavoitteet. Sairaaloiden ja terveydenhuollon valmius koeponnistettiin ennennäkemättömällä tavalla ja Suomi iski maihin koronan ensimmäisen aallon.
Maassa vallitsee viimeistään nyt vankka yksimielisyys siitä, että sairaalapaikkoja ja tehohoitoa on oltava saatavilla joka maakunnassa. Samaa ei voinut sanoa viime vuosien sairaalakarttaharjoituksista, joissa keskittämisestä tuli itseisarvo. Nyt tämä uusi virus palautti meidät sairaanhoidon ja varautumisen ytimeen.
Kansalaisten perusoikeudet on turvattava ja kustannuskehityksen aallonhuippu on saatava painettua alas. Suomeksi sanottuna: nykyiset palvelut ovat kalliita, pahimmillaan vaikuttamattomia ja palvelutaso vaihtelee liikaa, asuinpaikasta riippuen.
Soteen uppoaa 20 miljardia euroa/v eli noin viidesosa julkisen talouden menoista, ja summa kasvaa joka vuosi. Tuo rahamäärä pitää saada poikimaan hyvinvointia jokaiselle suomalaiselle nykyistä paremmin.
Terveyserot näkyvät Suomessa monin tavoin. Varakkaat ja vähävaraiset sairastavat kansantautejamme lähes yhtä paljon, mutta heikommassa asemassa olevien odotettavissa oleva elinikä on tutkitusti lyhyempi. Peruspalveluja vahvistamalla ja yhdenvertaisuutta vahvistamalla tähän haasteeseen pystytään tarttumaan paremmin.
Kun elämässä on vastoinkäymisiä, pitää oikean palvelun piiriin päästä helposti yhdeltä luukulta, koulutustasosta tai varallisuudesta riippumatta. Oikea-aikainen apu on myös veronmaksajan etu. Maakuntavero on merkittävä osa uudistusta ja sen valmistelu on käynnissä. Kuntaverotusta kevennetään reilut 12 prosenttiyksikköä ja valtionverotusta kiristetään vastaavasti (ansiotuloverotusta tasaten).
Sote-rahoituksen arviointi siirtyy uuteen aikakauteen, kun rahoituksen määrittämiseen käytetään THL:n dataa hoidon tarpeesta ja kansallinen laaturekisteri auttaa kohdentamaan resursseja laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin. Kuntien ja maakuntien kannattaa panostaa ennaltaehkäisyyn ja perustason palveluihin, koska hyvinvoiva asukas on tuottoisa investointi yhteisössään. Pääsemme tulevaisuudessa mittaamaan hyvinvointia pelkkien eurojen sijaan.
Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet ovat terveyserojen kaventaminen, yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen ja kustannusten hallinta. Etävastaanotot ja digitaaliset palvelut ottivat harppauksen tänä keväänä, omaolo.fi palvelu valjastettiin nopeasti apuun koronan vastaisessa taistelussa. Omaolon kautta voi tehdä oirekyselyä moneen muuhunkin vaivaan. Tulevaisuudessa palvelut tuodaan lähemmäksi asiakasta, omaan sote-keskukseen.
Kun puhutaan erikoissairaanhoidon keskittämisestä, puhutaan keskustan vastuuministerien viime hallituskaudella antamista kirurgian keskittämis- ja päivystysasetuksista. Ne vaikeuttivat sairaalatoimintaa eri puolella Suomea, kun aluesairaaloissa kiellettiin anestesiaa vaativa leikkaustoiminta ja keskussairaaloille tuli paljon lisävelvoitteita.
Johanna Häggman (kesk.) kuitenkin väittää (HäSa 6.6.), että Forssan sairaalan toiminnan muutokset olisivat maakunnallisia päätöksiä. Faktat kohdilleen ja kritiikki sinne, mihin se kuuluu. Tarvitsemme vahvaa yhteistyötä oman maakuntamme elinvoiman ja palvelujen turvaamiseksi.
Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelman alueellisten kehittämishankkeiden kohteet päätetään kesäkuun loppuun mennessä. Toivon, että Hämeen liitto sai yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa hitsattua yhteen hakemuksen, jotta pääsemme näyttämään sote-mallia muille maakunnille. Hyvä sote tehdään yhdessä.
Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja anestesialääkäri