Suomen ilmastopäästötavoite on haastava, mutta se on toteutettavissa ja mikä parasta: se vahvistaa kansantaloutta. Reilu siirtymä hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan luo uusia työpaikkoja ja innovaatioita useille aloille.
Teollisuus näyttää mallia, kun teräsyhtiö SSAB haluaa tuoda markkinoille hiilivapaata terästä jo vuonna 2026. Ilmastokunta Ii tekee pieniä ihmeitä ja Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021.
Odotettua nopeampi muutos liikenteessä
Liikenne muodostaa noin viidesosan kaikista päästöistämme. Vaihtoehtoisten käyttövoimien kasvu kiihtyy entisestään, joulukuussa 2019 sähkö-, hybridi- ja kaasuautojen osuus ensirekisteröinneistä teki uuden ennätyksensä. Tilastot osoittavat, että muutos on tapahtumassa huomattavasti odotettua nopeammin.
Sähkö- ja kaasuautojen lataus- ja tankkausverkoston laajentamisella on kiire. Hallitusohjelman mukaisesti Suomeen laaditaan kansallinen biokaasuohjelma ja sitä valmistelevan työryhmän loppuraportti luovutettiin valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.) 28.1.2020.
Sähköauto olisi mahdollinen 90 prosentissa matkoista
Tutkimuksen mukaan sähköauton käyttö on mahdollista 90 prosentissa suomalaisten matkoista, kun keskinopeat kotilatauspisteet yleistyvät. Kaikilla kotitalouksilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kotilataukseen, jos asukaspysäköinti on toteutettu kadunvarsipysäköintinä tai taloyhtiön päätöksenteko estää latauspisteen rakentamisen.
Ratkaisu on taloyhtiöiden käsissä
Ratkaiseva vaikutus sähköautoilun yleistymiseen on taloyhtiöiden käsissä, latauspisteiden salliminen vaikuttaa suotuisasti myös asuntojen arvoon. Lämpötolppaan erikseen asennettava sähkömittarillinen latausyksikkö mahdollistaa sähkön laskutuksen käytön mukaan.
Taloyhtiöiden kannattaa hyödyntää tämä mahdollisuus, koska lisääntyvä pistokeautokanta tarvitsee latauspaikkansa kotipihoissa. Latauspisteiden rakentamiseen voi hakea avustusta, ARA:n myöntämiin tukiin on varattu vuodelle 2020 yhteensä 5,3 miljoonan euron määrärahat.
Tarvitaan myös muita liikennepanostuksia
Kestävien kulkumuotojen kysynnän ja käytön kasvaessa tarvitaan lisäpanostuksia raiteisiin, joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Päivittäisistä matkoista kertyy merkittävin osuus liikenteen päästöistä ja siksi työmatkojen osuutta joukkoliikenteessä kannattaa lisätä kaikin keinoin.
Päästötavoitteen saavuttamisen kannalta liikenteen verotuksen ja hinnoittelun merkitys korostuu, siksi hallitus valmistelee tiekarttaa fossiilittomaan liikenteeseen samaan aikaan kestävän liikenteen verouudistuksen kanssa.
Liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä
Ihmisten arjessa eri puolella Suomea on tärkeää, että liikkuminen tarvittavien palvelujen ääreen on jatkossakin mahdollista päästä kohtuullisin kustannuksin, kohtuullisella vaivalla ja kohtuullisessa ajassa.
Tähän saakka liikennejärjestelmään kohdistuvia tarpeita on tarkasteltu hallituskausittain. Nyt Suomeen luodaan parlamentaarisesti 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja toimenpideohjelma, joka tuo liikennepolitiikkaan kaivattua pitkäjänteisyyttä.
Turpeen päästöt jopa suuremmat kuin kivihiilellä
Hiilibudjettiin kasataan päästöleikkauksia kaikilta sektoreilta.
Turpeen energiakäytöllä on jopa suuremmat päästöt kuin kivihiilellä ja jos turpeen käyttöä ei leikata, se tarkoittaa isompia leikkauksia muilla päästösektoreilla sekä pienempiä hakkuumääriä metsien hiilinielujen turvaamiseksi.
Vasta perustettu turvetyöryhmä arvioi tarvittavia toimia, jotta muiden sektoreiden päästötoimet eivät nouse kohtuuttomiksi. Maltillinen ja kestävä metsänhoito turvaa hiilensidonnan lisäksi myös lajien monimuotoisuutta – ihmisen toiminnan aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä entisestään.
Päätökset eivät ole helppoja, mutta niitä on tehtävä. Ilmastotalkoita ei maksateta vähävaraisilla eikä niillä, joiden arki tekee jo nyt tiukkaa.
Tarvitsemme reilun muutoksen, kun linjaamme tietä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti maailman ensimmäistä hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
Mirka Soinikoski
kansanedustaja (vihr.)