Sähkön hinta on kivunnut suomalaisten maksukyvyn kipurajalle. Syynä energian kallistumiseen on Venäjän aloittama sota, jossa se häikäilemättä käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Energian-tuotannon hidas vihreä siirtymä mahdollistaa osaltaan fossiilienergialla kiristämisen. Samaan aikaan jo toteutetut uusiutuvan energian investoinnit moninkertaistivat arvonsa hetkessä.
Energiantuotannon vihreä siirtymä on välttämätön pitkällä aikavälillä, mutta akuuttia energiakriisiä se ei ratkaise. Tällä hetkellä energiantuotantomme ei pysty vastaamaan kysyntään, siksi sähkön hinta on noussut rakettimaisesti ja Olkiluoto 3:n viivästymiset vain jatkuvat.
Tehokkain tapa vaikuttaa omaan ja muiden sähkölaskuun on vähentää sähkönkulutusta. Viime keväänä Aktivistimummot-kansalaisliike haastoi kaikki suomalaiset vähentämään kulutustaan vastatoimena Venäjän aloittamalle hyökkäyssodalle. Kampanja kannusti suomalaisia muun muassa suosimaan joukkoliikennettä, taittamaan lyhyet matkat kävellen ja pyöräillen sekä vähentämään lämmitystä ja sammuttamaan valoja.
Sähkönkulutus on Suomessa vähentynyt viime vuoteen verrattuna noin yhdeksän prosenttia. Suunta on oikea, sillä vähentämällä sähkönkulutustamme saamme sähkömarkkinan hintatasoa yleisesti tasattua. Pienilläkin sähkönsäästötoimilla on merkitystä, kun ne joukkoistetaan. Alentamalla huoneiston lämpötilaa yhdellä asteella säästyy viisi prosenttia lämmityskustannuksissa.
Tarvitsemme myös kannustimia, joilla saataisiin hillittyä teollisuuden energiankulutusta. Teollisuus käyttää noin 40 prosenttia kaikesta Suomen energiasta, tätä kulutusta edes hieman vähentämällä varmistaisimme sen, että sähköä riittäisi kaikille.
Energiapula korostaa yksilöiden ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Me suomalaiset tarvitsemme nyt asenneilmapiiriä, jossa yksilöt ja yritykset kantavat yhdessä vastuuta yhteiskunnan perustoimintojen turvaamisesta, kukin omien kykyjensä ja resurssiensa mukaisesti. Niiltä, joilla joustovaraa vielä löytyy, vaaditaan enemmän. Kulutushuippujen tasaaminen auttaa kaikkia sähkönkäyttäjiä.
Haastavina aikoina on hyvä ottaa mallia menneistä sukupolvista. Sota-aikana ja sen jälkeen nuukailu oli arvossaan, sillä se osoitti säästäväisyyttä ja harkintaa. Nykymaailman kulutushysterian keskelle tarvitaan lisää isoäitien konsteja ja niksipirkkailua. Turhakkeet pannaan, käytetyt tavarat korjattuna kiertoon ja uusia arkirutiineja käyttöön.
Näinä aikoina tärkeintä olisi saada ylikulutus ja ahneus aisoihin. Ylisuurten voittojen tavoittelu hyvinvointiyhteiskunnan perustoiminnoista sotii perusarvoja vastaan. Kohtuutalouden ratkaisut ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, kokonaistaloudellisia ja ympäristöystävällisiä.
Kulutuksen kohtuullistaminen ei yksin ratkaise energiapulaa, mutta se on keino, jolla jokainen meistä voi vaikuttaa nykyiseen sähkön hintaan. Tarvitsemme lisätoimia, joilla vauhditamme vihreää siirtymää energiantuotannossa ja otamme askeleita kohti Suomen energiaitsenäisyyttä sekä toimivaa arjen kiertotaloutta. Kohtuus kaikessa ja ihmisillä hyvä tahto.
Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomien vieraskynässä 23.12.2022