Jaa 188, Ei 8, Poissa 3.
Eduskunnan suuri enemmistö kannatti Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Vaikka äänestystulos oli selvä, ei se anna aihetta iloon. Euroopassa on sota, kuten ulkoministeri Pekka Haavisto hyvin eduskuntaa muistutti.
Ennen päätöstä eduskunta kävi maanantaista tiistaihin kestäneen monipuolisen ja laadukkaan keskustelun, joka antoi hyviä suuntaviivoja Suomen Nato-jäsenyydelle. Omassa puheenvuorossani painotin kansainvälisen yhteistyön ja rauhan rakentamisen tärkeyttä.
Ne ovat myös osaamista, joita Suomi voi viedä mukanamme Natoon. Nato-jäsenenä voimme vaikuttaa siihen, että puolustusliitto ottaa jatkossa paremmin huomioon esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeudet osana rauhanneuvotteluita ja yhteiskuntien kehitystä. Suomen Nato-jäsenyys ei siten vahvistaisi vain meitä vaan koko puolustusliittoa. Koko puheen voi lukea joko blogistani tai kuunnella eduskunnan sivuilta.
Eduskunnan päätös on alku historialliselle prosessille, jonka päätepisteenä on Suomen Nato-jäsenyys. Mediassa on jo ollut esillä, että Turkki vastustaisi Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä puolustusliitossa. Prosessin aikana tulemme varmasti näkemään muitakin iltalypsy-yrityksiä, mutta niihin ei pidä haksahtaa. Nyt on tärkeintä pitää pää kylmänä ja viisasta olla provosoitumatta julkisuuteen nousevista tiedoista – ainakaan ennen kuin ne on vahvistettu luotettavaksi ja paikkansa pitäväksi.
“Ei pidä provosoitua, kun provosoidaan”, lausui edesmennyt presidentti Mauno Koivisto. Tämä ohje sopii mainiosti tähänkin aikaan.
Eduskunnan Nato-päätöstä voi pitää viikon suurimpana, mutta viikon kohokohta se ei ollut. Sen sijaan viikon kohokohta oli se, kun pääsin muuraamaan Assin eli Ahveniston sairaalan peruskiveä. Vuosien työ uuden ja odotetun keskussairaalan puolesta Kanta-Hämeeseen on vihdoin konkretisoitumassa.
Assin on tarkoitus olla uuden sukupolven sairaala ja palvelukeskus, joka vastaa tulevaisuuden terveydenhuollon tarpeisiin asiakaslähtöisesti. Uusi sairaala antaa myös hyvät edellytykset kanta-Hämeen hyvinvointialueelle palveluiden kehittämiseen ja integroimiseen, jotta jatkossa jokainen pääsee sujuvasti oikean palvelun piiriin oikea-aikaisesti.
Muita viikon kohokohtia oli ehdottomasti uusi luonnonsuojelulaki, joka oli keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Uusi luonnonsuojelulaki mm. vahvistaa luontotyyppien suojelua, kieltää malminetsinnän kansallis- ja luonnonpuistoissa, mahdollistaa vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sekä parantaa saamelaisten oikeuksia.
Tämän lain myötä luonnon ääni Suomen päätöksenteossa kuuluu jälleen astetta lujemmin. Se ei yksin pysäytä luonnon hupenemista, mutta sen avulla otamme askeleita kohti luontokadon pysäyttämistä vuoteen 2030 mennessä. Se valaa perustan suomalaisen luonnon suojelemiselle, vaalimiselle ja pitkällä aikavälillä pohjan luontopositiiviselle Suomelle. Voit kuunnella puheenvuoroni luonnonsuojelulaista eduskunnan sivuilta.
Toinen tärkeä laki eduskunnan lähetekeskustelussa oli hallituksen esitys hoitotakuusta, jonka myötä perusterveydenhuoltoon kuuluvassa kiireettömässä sairaanhoidossa ensimmäinen hoitotapahtuma tulee järjestää seitsemässä vuorokaudessa. Lisäksi hoitotakuu edellyttää, että potilaan pitää saada arkipäivisin virka-aikana yhteys perusterveydenhuollon toimintayksikköön ja saada yksilöllinen hoidon arviointi saman päivän aikana.
Hoitotakuu on yksi hallituksen tärkeimmistä toimista nopeuttaa ja helpottaa perusterveydenhuollon piiriin pääsyä ja parantaa julkisen terveydenhuollon luotettavuutta. Hoitoonpääsy on jo pitkään ollut pahin ongelma julkisessa terveydenhuollossa. Nyt laki antaa puitteet sille, että jokainen saa yhteyden ammattilaiseen ja pääsee oikea-aikaisesti hoitoon.
Laki yksin ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan hoitoonpääsyyn liittyviä haasteita, vaan meidän on myös kehitettävä ja parannettava sairaala- ja terveydenhuollon ammattilaisten työoloja ja resursseja, jotta meillä on jatkossa riittävästi sote-henkilöstöä vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen. Henkilöstöä tilanteesta ei voi syyttää, sillä he ovat pitkään olleet jaksamisensa äärirajoilla, jo ennen koronapandemiaa.
Tämä(kin) tilanne on korjattava pikaisesti ja toivottavasti hoitohenkilöstön näkemyksiä aidosti kuullaan työehtosopimusneuvotteluissa, jotta hoitajapulaan saadaan ratkaisuja.
Hoitotakuulaki ei täytä kaikkia Terapiatakuu -kansalaisaloitteen tavoitteita, vaikka se parantaakin merkittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin pääsyä. Siksi eduskunta on käynnistänyt selvityksen maksuttomasta psykoterapeuttikoulutuksesta, jonka pohjalta lyhytterapian ja psykoterapiapalveluiden tarjontaan tehdään parannuksia jatkossa.
Viikonloppu hurahtaa Vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa. Kahden vuoden lukemattomien etäkokousten jälkeen pääsemme vihdoin tapaamaan toisiamme, vaihtamaan kuulumisia, keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja kirkastamaan vihreiden visiota paremmasta huomisesta. Puoluekokous on paras hetki tiivistää yhteishenkeä ja sytytellä kipinää kohti eduskuntavaaleja, joihin on muuten aikaa enää reilut 10 kuukautta – tästä se lähtee!
Nähdään puoluekokouksessa <3
-Mirka