Kannanotto julkaistiin Hämeen Sanomissa 19.9.2015
Vuosikymmenten laiminlyönti julkisten rakennusten hoidossa on yksi asia, jo remontoitujen tilojen pilaantuminen toinen. Niistä on otettava opiksi, mutta se ei poista sitä tosiasiaa että lapsille ja henkilökunnalle on saatava terveet tilat, nyt.
Tässä taloustilanteessa on tehtävä tiukkoja linjauksia. Meidän valintamme on yläkoulut, joiden koko pidetään kohtuullisena ja joissa panostetaan koulutuksen laatuun sekä kasvua tukevien palvelujen hyvään saatavuuteen, ei seiniin.
Yläkoulu on viimeinen paikka jossa tavoitamme kasvua tukevilla palveluilla koko ikäluokan ja siten voimme turvata kaikille peruskoulun suorittaville riittävät tiedot ja taidot tulevaisuuden (työ)elämässä pärjäämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan joka kymmenennen 15-vuotiaan lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Siihen Suomella ei ole varaa.
Kun rapautuvassa kouluverkossamme on valittava yläkoulun ja lukion suuryksikön välillä, niin varttuneemmilla lukioikäisillä on paremmat valmiudet toimia isommissa yksiköissä.
Elvyttäisikö lukioiden keskittäminen Lyseolle ydinkeskustan hiipuvaa palvelutarjontaa? Yhdeksi haasteeksi lukioiden keskittämisessä on mainittu tilan puute – mopoautoja riittää, mihin niille pysäköintitilaa?
Nykyaikainen kaupunki pyrkii hiilineutraaliksi kaikessa toiminnassaan. Ilmastonmuutoksen hillinnän edellyttämät muutokset asenteissa ja tottumuksissa opitaan parhaiten nuorella iällä. Kaupungin pitää tarjota asukkailleen hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen väylät sekä riittävät vuorovälit ja toimivat reitit julkisessa liikenteessä kohtuullisilla lippuhinnoilla.
Mirka Soinikoski (vihr)
varavaltuutettu, lasten ja nuorten lautakunnan jäsen
Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr)
valtuutettu, vihreän valtuustoryhmän pj.
Airi Raitaranta
Hämeenlinnan Vihreät pj.