Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, eikä ilmiölle ole osoitettavissa yksinkertaista juurisyytä. Poliisin selvityksen mukaan nuorten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa niin isoissa kaupungeissa, maakuntakeskuksissa kuin haja-asutusalueilla.
Ilmiössä näyttää olevan kyse laajemmasta nuorten pahoinvointiin liittyvästä problematiikasta, jota koronapandemian poikkeusolot ovat pahentaneet entisestään.
Isossa kuvassa voimme onneksi todeta, että suurella osalla nuorista asiat ovat suhteellisen hyvin, mutta pienellä osalla nuoria menee todella huonosti. Koronapandemia jätti kasvavaan sukupolveen syvät jäljet, jotka myös kasvattivat nuorten oppimis- ja hyvinvointieroja. Lisäksi Ukrainan sota osaltaan hämärtää nuorten näköaloja omaan tulevaisuuteensa.
Pandemian varjo, yksinäisyys, mielenterveyttä kuormittavat asiat ja huonot kokemukset koulumaailmasta purkautuvat nyt osalla nuorista häiriökäyttäytymisenä, väkivaltaisuutena ja rikoksilla oireiluna.
Nuorten pahoinvointiin ja oireiluun on suhtauduttava sen vaatimalla vakavuudella. Huolestuttava kehityskulku ja oireilu on katkaistava alkuunsa, nuorten hätähuutoon on vastattava. Monisyiseen ongelmaan ei kuitenkaan ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja.
Nuorten väkivaltaisen käytöksen taustalta löytyy päihteiden ja huumeiden käyttöä, hoitamattomia mielenterveysongelmia, huostaanottoja sekä tietynlaisen alakulttuurin ihannointia. Kaikki väkivaltaan johtaneet tilanteet ovat erilaisia ja siksi myöskään yksittäiset keinot eivät riitä ratkaisemaan ongelmaa. Tarvitsemme monialaista viranomaisten välistä yhteistyötä, joilla nuorten oireiluun voidaan reagoida tehokkaasti.
Tällä hallituskaudella Hämeen poliisin kehittämää Ankkuritoimintaa on laajennettu valtakunnalliseksi. Toimintamalli pyrkii ehkäisemään rikoskierteeseen joutumista varhaisella, moniammatillisella puuttumisella. Ankkuritiimeissä toimii ammattilaisia poliisista, sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta ja terveydenhuollosta, tehden tiivistä yhteistyötä koulujen ja perheiden kanssa. Toiminnasta on saatu hyviä tuloksia ja sen on todettu puuttuvan nuorten oireiluun oikea-aikaisesti.
Ratkaisut nuorisorikollisuuteen löytyvät ensisijaisesti nuorten ja perheiden tukipalveluista. Lapsiperheköyhyyden torjuminen, matalan kynnyksen perhekeskukset ja turvallisen lapsuuden rakenteet ovat avainasemassa.
Onnistuaksemme haasteessa, meidän on purettava hallinnollisia raja-aitoja ja lisättävä aitoa vuoropuhelua nuorisotyön, poliisin, koulun ja perheiden välillä. Yksikään nuori ei saa pudota yhteiskunnan turvaverkon läpi. Ylisukupolvinen väkivallan kierre on katkaistavissa.
Meidän aikuisten velvollisuus on suojella kasvavia lapsia varjoilta ja erilaisilta uhkakuvilta. Meidän on vaalittava toivoa paremmasta tulevaisuudesta kaiken tämän synkkyyden keskellä ja luotava jokaiselle nuorelle mahdollisuus osallistua ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen vieraskolumnissa 2.12.2022