Hämeen Sanomien Vierailija -kolumni 5.8.2018
Eurooppa kärvistelee ennenkuulumattoman helleaallon ja kuivuuden keskellä. Metsäpalotuhoissa ja helteen aiheuttamissa kuolemissa rikotaan ennätyksiä. Juuri julkaistu maailman ilmaston tilaa kuvaava NOAA-raportti kertoo kasvihuonekaasujen, lämpötilojen ja arktisen alueen jään sulamisen olevan ennätystasoa. Ilmastopakolaisuus lisääntyy, kun yhä laajemmat alueet muuttuvat kuivuuden ja tulvatuhojen myötä elinkelvottomiksi.
Tällä viikolla vietettiin maapallon ylikulutuspäivää, päivää jolloin planeetan uusiutuvat resurssit on tältä vuodelta kulutettu ja loput viisi kuukautta elämme velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Suomen ylikulutuspäivä ohitettiin jo huhtikuun alkupuolella ja jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat samaa tahtia kuin me suomalaiset, siihen tarvittaisiin 3,6 maapallon luonnonvarat.
Suuri osa ilmastotyöstä tehdään kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, mutta osa Suomen kansallisesta tavoitteesta saavutetaan pienillä arkisilla valinnoilla. Jos jokaisesta kotitaloudesta yksi ihminen vähentää kulutustaan ja keventää hiilijalanjälkeään -20%, se muodostaa jo 1/3 kansallisesta tavoitteesta.
Tulevalla hallituskaudella luonnonvarojen kuluttamisen rajoittaminen ja luontoystävällisten ratkaisujen kehittämisen tukeminen ovat avainasemassa. Siirtyminen fossiilisesta energiasta uusiutuviin nopeutuu kokoajan. Kulkumuodoista raideliikenne, bussit ja pyöräily lisääntyvät ja tätä kehitystä on tuettava vahvasti jatkossakin.
Tuulivoima on jo niin kannattavaa, että ensimmäinen tuulipuisto nousee Perämeren rannalle Iihin ilman tukirahoitusta. Kivihiilen ja turpeen poltto siirtyy historiaan, kun uusiutuva energia valtaa alaa kiihtyvällä tahdilla. Metsien avohakkuita vastustava kansalaisaloite on saavuttamassa tavoitteensa lähiviikkoina, tällä hetkellä allekirjoituksia on jo lähes 42 000.
Ruoan tuotannossa on siirryttävä kierrätyslannoitteisiin, vähennettävä lihan tuotantoa ja tuettava maanviljelijöitä, jotka haluavat tuottaa ruokamme ekologisemmin. Kasvisruoan osuuden lisääminen ruokavaliossa on yksi vaikuttavimpia ilmastotekoja, edullisuus ja terveyshyödyt tulevat vielä kaupan päälle. Lihaton lokakuu ja muoviton maaliskuu ovat saaneet ihmiset huomaamaan, miten suuri vaikutus aivan pienillä tavallisen kuluttajan tekemillä valinnoilla onkaan. Jokainen voi äänestää sekä jaloillaan että lompakollaan ilmastoystävällisen vaihtoehdon puolesta.
Toivottavasti poikkeuksellinen hellekesä on herättänyt suomalaiset vallitsevaan ilmastotodellisuuteen. Tätä tarkoittaa yhden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa, ja tämän hetken ennusteiden mukaan olemme menossa kohti vähintään kahden asteen nousua. Ilmastonmuutos on aikakautemme vakavin uhka, eikä sitä voi enää pysäyttää. Nyt tarvitaan nopeita ja määrätietoisia toimia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen kansallisen päästötavoitteen saavuttamiseksi.