Arvoisa puhemies,
Suomessa ja maailmassa on käynnissä digitalisaation ja datatalouden murros, joka koskee meitä kaikkia. Muutos näkyy uudenlaisina palveluina, toimintamalleina, teknologioina ja osaamisvaatimuksena.
Me vihreät haluamme tukea ihmislähtöistä digitalisaatiota, jossa pidetään huolta siitä, että jokainen tässä maassa pysyy mukana muutoksessa. Digitaaliset julkiset palvelut ja datatalous eivät saa olla itseisarvo, vaan niiden tulee helpottaa ja sujuvoittaa ihmisten jokapäiväistä elämää.
Valtioneuvoston selonteko Suomen digikompassista on tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeisessä roolissa. Selonteko vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kansallista kehitystyötä sekä asettaa vision digitalisaation ja datatalouden suunnasta tuleville vuosille.
Digikompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi.
Selonteon tavoitteena on digitaalisesti kyvykäs Suomi, joka on kilpailukykyinen, kestävä ja turvallinen. Meillä on tähän kaikki edellytykset, sillä Suomessa on jo korkeaa osaamista digitalisaation ja datatalouden hyödyntämisestä.
Olemme muita maita edellä myös julkisten palveluiden ja työelämän digitalisaatiossa. Tämä osaaminen auttoi meitä paljon koronapandemian iskiessä ja etätyöskentelyyn siirtymisessä.
Se myös osoitti, että panostaminen koulutukseen ja laajaan sivistykseen kantaa meitä muutosten ja kriisien keskellä. Satsaus koulutukseen on aina myös satsaus kriisinkestävyyteen.
Arvoisa puhemies,
Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Digitalisaation avulla voimme tehostaa toimintoja, korvata materiaalisia tuotteita digitaalisilla ja vähentää liikkumisen tarvetta. Näin edistämme vihreää siirtymää ja samalla hillitsemme ilmastonmuutosta.
Digitalisaatio ei ole ihmelääke ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Se lisää energiankulutusta, kun yhteiskunnan palvelut ja toiminta siirtyvät enenevissä määrin sähköiseen muotoon. Digitalisaation ympäristövaikutukset on syytä ottaa vakavasti. Kasvavalla energiankulutuksella on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun palvelinkustannukset nousevat.
Arvioiden mukaan ohjelmistojen energiatehokkuutta voidaan parantaa jopa 90 % kiinnittämällä enemmän huomiota eri ohjelmistojen ja koodikielten ympäristövaikutuksiin. Energiatehokkaat ohjelmistot myös pienentävät palvelinkustannuksia, kun energiantarve laskee.
Tässä on valtavat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja osaajille. Suomessa on paljon taitavia koodareita, jotka osaavat tehdä energiatehokasta koodia nopeasti. Energiaa ja rahaa säästävästä koodista voi kehittyä uusi suomalainen vientituote, joka luo uutta työtä Suomeen.
Arvoisa puhemies,
Selonteko digikompassista kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin Suomen tavoitteet ja vision digitalisaation ja datatalouden kehittämisestä. Yhteinen strategia digitalisaation edistämisestä yhteiskunnassa on olennainen, jotta osaamme hallitusti kehittää, varautua ja ohjata digitalisaatiota haluamamme suuntaan.
Hyvä johtaminen ja tietojärjestelmäosaaminen ovat avainasemassa siinä, että digihankkeet saadaan kustannustehokkaasti maaliin. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden digiloikassa piilee miljoonien eurojen säästöpotentiaali. Se kuitenkin edellyttää, että julkishallinto jatkaa digitalisaation sektorirajat ylittävää vahvaa koordinaatiota.
Vihreä eduskuntaryhmä painottaa, että Suomen digikompassin seurantaa ja toteutusta tulee jatkaa yli hallituskausien ja yli hallintorajojen. Seuraavalla hallituskaudella tulee jatkaa ministerityöryhmän ja digitoimiston toimintaa, jotka yhdessä ohjaavat kehitystyötä valtionhallinnossa.
Tällä hetkellä digikompassin seuranta ja toteutus jakautuu neljän eri ministeriön kesken. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa erillistä tietopolitiikkaan keskittyvää yksikköä tai muuta hallinnon alaa, jonka vastuulla on edistää digikompassin tavoitteita poikkihallinnollisesti. Luotettava viestintä ja kyberturvallisuus on entistä tärkeämpää nykyisessä maailmantilanteessa.
Arvoisa puhemies,
Ihmislähtöinen digitalisaatio tarjoaa keinoja vastata suuriin globaaleihin ilmiöihin, kuten ilmastokriisiin, talouden rakennemuutokseen, kaupungistumiseen ja väestön vanhenemiseen. Siksi tarvitsemme vahvaa kansallista koordinaatiota, jotta pystymme optimoimaan digitalisaation hyödyt ja varmistamaan kyberturvallisuuden sekä Suomessa että Euroopassa.