Vierailija-kolumni, Hämeen Sanomat 9.7.2017
SOTE-uudistuksen lisäaika tulee tarpeeseen
Perustuslakivaliokunta antoi täystyrmäyksen hallituksen sote-esitykselle, minkä ei pitäisi olla yllätys kenellekään. Asiantuntijoiden arviot lausuntokierroksilla olivat murskaavia.
Perustuslain alussa todetaan, että Suomi on demokraattinen oikeusvaltio. Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakeja tarkoin. Sote-kiireessään hallitukselta jäi varmistamatta, että näin myös tapahtuisi.
Pääministeri Sipilän ei auttanut muuta kuin ilmoittaa, että valinnanvapaus menee kokonaan uuteen valmisteluun ja sote-uudistusta lykätään vuodella eteenpäin.
Hutiloidussa valmistelussa hukattiin paljon virkamiesten aikaa, mutta yksinomaan huono uutinen lykkääntyminen ei ole. Sote-uudistus on mittakaavaltaan massiivinen, joten lisäaika valmisteluun ja sen läpivientiin on erittäin tervetullut. Se tarjoaa myös mahdollisuuden palauttaa sivuraiteelle harhautunutta valmistelua hallitusohjelman alkuperäisten tavoitteiden suuntaan.
Hallitusohjelman mukaan tarkoitus oli saada ensin sekä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perus- ja erikoistason palvelut saumattomasti yhteen. Sen jälkeen piti purkaa monesta eri lähteestä koostuva rahoitusjärjestelmä yhteen laariin, jotta palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen olisivat samoissa käsissä. Vasta viimeiseksi oli tarkoitus monipuolistaa asiakkaan valinnanvapautta ja lisätä eri palveluiden tuottajien määrää.
Marraskuun alussa 2015 hallitus ajautui kriisiin ja yhtäkkiä sote-uudistusta ryhdyttiin ajamaan valinnanvapaus edellä. Asiantuntijoiden varoitusten mukaisesti jälleen kerran perustuslakivaliokunta vihelsi pelin poikki.
Sote-pakettia on koottu jo neljän hallituskauden ajan. Kun valinnanvapauden osalta palataan takaisin lähtöruutuun, voidaan samalla koota yhteen, mitä tähän mennessä on opittu. Nykyhallituksen maalaileman 3 miljardin säästötavoite 2020-luvun loppuun mennessä on lähinnä toiveajattelua, mutta aikaisempaa kustannustehokkaampi ja toimivampi järjestelmä on rakennettavissa.
Samaan aikaan on hyvä pitää mielessä professori Kekomäen usein esittämä tärkeä fakta: Suomen terveyspalvelujärjestelmä on arvioitu koko Euroopan tehokkaimmaksi vuosina 2015-2016. Haasteemme ovat yhdenvertaisuudessa ja palveluiden saatavuudessa, mutta näihin vaivoihin on liuta toimivia lääkkeitä tiedossa.
Olemassa olevien sote-resurssien hukan tunnistaminen ja hoitoketjujen järkeistäminen tuo kaivattuja säästöjä jo nyt. Tämä on huomattu suurissa kaupungeissa ja sote-valmistautumisen jo aloittaneissa maakunnissa. Samalla rahalla on onnistuttu saamaan aikaan enemmän laadukkaita palveluja ja lisää hyvinvointia ihmisille. Alueellisista valinnanvapauden piloteista saadaan koko ajan arvokasta lisätietoa valmistelun tueksi ja tämä tieto on syytä analysoida tarkoin.
Erityisen tarkkana on oltava julkisen palvelun ja yksityisen sektorin roolien tasapainon kanssa. Pelkkä kilpailuneutraliteetin vaatiminen ei riitä, koska toimintaedellytykset eivät ole tasapuoliset.
Julkinen puoli huolehtii raskaasta, ympärivuorokautisesta päivystysvalmiudesta, johon lukeutuu mm. leikkaukset, synnytykset ja tehohoito. Lisäksi se kouluttaa alan ammattilaiset sekä tarjoaa harjoittelupaikat opiskelijoille. Myös raskaimmat sosiaalipalvelut jäävät melko varmasti julkisen puolen hoidettavaksi, sillä liikevoittoa tavoittelevat yritykset eivät ole niistä kiinnostuneita. Kyseessä on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunnan ydintoiminnat, jotka on turvattava jatkossakin.
Sote-uudistus tehdään ihmistä varten, asiantuntijoita kuunnellen ja sen keskiössä tulee olla oikea-aikaisen avun saatavuuden turvaaminen ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen.
Mirka Soinikoski
Kaupunginvaltuutettu, erikoislääkäri
Vihreän valtuustoryhmän pj
Hämeenlinna