Pidin Vihreiden ryhmäpuheen koronakriisin exit-strategiasta käydyssä keskustelussa eduskunnan täysistunnossa 6.5.2020.
 
Arvoisa puhemies! Olemme edenneet Suomessa tilanteeseen, jonka saavuttamiseksi poikkeustila otettiin käyttöön maaliskuussa. Epidemian kasvu on Suomessa pysähtynyt ja paikallinen tarttuvuusluku on saatu painettua alas. Siitä kuuluu kiitos paitsi riittäville ja oikea-aikaisille rajoitustoimille myös jokaiselle niitä noudattaneelle suomalaiselle.
 
Laajamittaisilla rajoitustoimilla saimme ostettua lisäaikaa terveydenhuollon iskukyvyn varmistamiseksi. Kun kiireetön leikkaustoiminta keskeytettiin, tehohoitopaikat onnistuttiin moninkertaistamaan ja sairaaloiden valmiustasoa nostamaan. Samoin toimittiin vuonna 2010 sikainfluenssapandemian aikana, jolloin työskentelin Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston lääkärinä. Edellisen pandemian opeista rakennettiin varautumissuunnitelma 2012, ja sen pohjalta Suomi lähti koronan vastaiseen taisteluun alkuvuodesta. Toisin kuin nyt, 10 vuotta sitten meillä oli rokote apuna taistelussa.
 
Arvoisa puhemies! Hallitus linjasi toissapäivänä koronarajoitusten jatkosta ja valitsi Suomen exit-suunnitelmaksi niin sanotun hybridistrategian. Epidemian kasvun pysähtyminen ei kuitenkaan tarkoita paluuta entiseen tai vaaran poistumista. Poikkeusolot jatkuvat, mutta Suomessa on nyt mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista rajoitustoimista tartuntatautilain mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan. Viruksen leviämisen estäminen, terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen ja ennen kaikkea elämän suojeleminen ovat jatkossakin hallituksen tärkeimpiä tehtäviä.
 
Hybridistrategian tavoitteena on, että epidemiaa onnistutaan hillitsemään tehokkaasti niin, että sen haitat ovat mahdollisimman vähäisiä ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan toimintaan sekä perusoikeuksien toteutumisen suhteen. Käytännössä hybridistrategia tarkoittaa viruksen leviämisen vahvaa kontrollointia. Testauskapasiteettia lisätään entisestään, tartuntaketjuja jäljitetään, altistuneita eristetään ja kaikkia sairastuneita hoidetaan.
 
Mobiilisovellus, joka auttaa sairaanhoitopiirejä tartuntaketjujen jäljittämisessä, on jo suunnitteilla ja sen testaus on käynnissä Vaasan keskussairaalassa. Lisäksi tartuntojen jäljittäjiä koulutetaan jatkuvasti lisää.
 
Arvoisa puhemies! Jokaisen on syytä ymmärtää, että vaikka rajoituksia nyt osin puretaan, fyysisten kontaktien välttäminen on edelleen ensisijaisen tärkeää. Kuten ministeri Ohisalo sanoi, elämme toistaiseksi niin sanotussa kahden metrin yhteiskunnassa. Etäisyyden pitäminen toisiin ihmisiin sekä käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen voi pelastaa ihmishenkiä. Rajoitukset ovat välttämättömiä, kunnes koronavirukseen on saatavilla toimiva ja turvallinen rokote. Olennaista on se, minkälaisia rajoituksia missäkin vaiheessa on pidettävä voimassa.
 
Nyt ilmoitetut toimet jatkuvat alkukesään. Viruksen leviämistä tarkkaillaan ja kokonaiskuva tarkentuu jatkuvasti. Eduskunnalla on oltava henkinen ja lainsäädännöllinen valmius tehdä uusia rajoituksia ja ottaa askelia taaksepäin, mikäli tilanne niin vaatii. Päätöksenteon avoimuus ja tutkittuun tietoon perustuvat toimenpiteet ovat nyt suuremmassa arvossa kuin koskaan.
 
Arvoisa puhemies! Tämä pandemia ei kohtele ihmisiä samalla tavalla. Yhdelle on vaikeampaa olla kotona kuin toiselle. Joillakin on suuri huoli omasta toimeentulosta, joillakin suunnaton pelko omasta tai läheisen terveydestä. Jotkut joutuvat jo suremaan läheisensä poismenoa. Meidän tulee kaikin tavoin auttaa heitä, joihin tämä kriisi osuu kovimmin.
 
Arvoisa puhemies! Akuutin kriisinhallinnan ohella meidän on kyettävä katsomaan tulevaisuuteen ja tehtävä päätöksiä siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme koronan jälkeen rakentaa. Vanhaan palaamisen sijaan meidän on rakennettava tulevaisuuden Suomea kestävälle pohjalle. On luotava uutta työtä, uutta hyvinvointia ja uutta vaurautta ekologisesti kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
 
Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, eivätkä lajikato tai luonnonvarojen ehtyminen ole kadonneet mihinkään. Viisailla päätöksillä voimme koronakriisin selättämisen lisäksi vauhdittaa myös ilmastokriisin ratkaisua. Tie koronan jälkeiseen aikaan ja yhteiskunnan kriisistä toipumiseen on valittava tarkasti tutkimustietoon perustuen ja asiantuntijoita kuunnellen.
 
Elämä jatkuu poikkeuksellisten aikojen keskelläkin, mutta ei ehkä sellaisena kuin olemme tottuneet sen tuntemaan. Koko maailma on uuden edessä, ja me selviämme tästäkin kriisistä yhdessä.