Keskiviikkona 17.2. eduskunnassa keskusteltiin Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Korostin puheenvuorossani ilmasto- ja hoitovelan purkamisen tärkeyttä:
”Hallitus on linjannut, että vähintään puolet ohjelmasta käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ohjelman painopisteiksi on valittu neljä pilaria: vihreä siirtymä, työllisyys ja osaaminen, digitalisaatio sekä sote-palvelut. Se tarkoittaa puolta miljardia euroa osaamiseen ja ihmisten auttamiseen koronasta selviämisessä.
Koronarajoitusten aiheuttamaa hoitovelkaa on purettava kiireellisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nuorten työllisyyden edistämiseen sekä mielenterveyspalvelujen hoitojonojen purkamiseen. Voimme vauhdittaa nuorten pääsyä työmarkkinoille muun muassa parantamalla Ohjaamo-palveluita sekä tukemalla lastensuojelun jälkihuollon asiakkaiden aikuistumista kokonaisvaltaisemmin. Ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarvitaan joka kunnassa, ja Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa kuvattu malli pitää saada käyttöön kiireellisesti.
Sote-uudistus on jättimäinen ja tarpeellinen kokonaisuus, jonka valmistelu valitettavasti osui yhteen koronakriisin kanssa. Onneksi sitä on harjoiteltu jo muutaman kerran aiemmin. Sote-uudistuksessa on valtava potentiaali sote-palveluiden kehittämiselle sekä tehostamiselle. Se on myös iso rakenteellinen muutos työntekijöille ja organisaatioille, jotka ovat jo nyt kovilla koronan takia.
Sote-uudistuksen siirtymävaiheen toimeenpanoon tulisikin siksi sijoittaa osana kestävän kasvun ohjelmaa. Mitä paremmin saamme sote-uudistuksen jalkautettua sote-keskusten ja sairaaloidemme arkeen, sitä paremmin saamme purettua hoitojonoja ja varauduttua tuleviin haasteisiin.
Komissio kannattaa elvytysrahan käyttöä myös ratainfraan, ja Suomen maaraportissa komissio on nostanut kestävän liikenneinfran esille kehitys‑ ja investointikohteena. Ratainfrahankkeiden vaikutuksista on todettava: ne elvyttävät, työllistävät, tukevat ilmastotavoitteita ja vihreää siirtymää, tukevat elinkeinoelämäämme ja teollisuutta, helpottavat suomalaisten liikkumista ja alueellista saavutettavuutta sekä vivuttavat yksityisiä investointeja.
Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään, että olemassa olevalla rataverkolla on runsaasti nopeasti käynnistettävissä olevia raideliikenteen sujuvuutta ja Suomen kilpailukykyä parantavia kehittämiskohteita. Näistä toteuttamiskelpoisia ja elvytyspaketilla rahoitettavaksi sopivia ovat pääradan hankkeista Pasila—Riihimäki-kakkosvaihe, Tampereen henkilöratapihan korjaus‑ ja uudistusinvestointi sekä Laurila—Tornio—Haaparanta-välin sähköistäminen. Liikennevaliokunta nosti lausunnossaan myös kaksoisraiteiden kiirehtimisen keskeisillä rataosuuksilla ja painotti kaikkien toteutettavien hankkeiden konkreettisuutta, oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.
Vihreän kasvun ja hiilineutraalisuuden saavuttamisessa on etusijalle laitettava hankkeita, joilla otetaan merkittäviä askeleita kohti Suomen hiilineutraalisuustavoitetta. Näitä ovat esimerkiksi Lahden Vähähiilisen rakentamisen kehittämiskeskuksen hiilineutraalin ja energiatehokkaan rakentamisen innovaatioalusta ja Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilinjalostuslaitosinvestointi, joka edesauttaa osaltaan Suomen poistotekstiilien erilliskeräysvelvoitteen saavuttamista vuoteen 2023 mennessä.
Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan investointeja pk-yritysten lisäksi suurissa yrityksissä. Samalla kun autetaan teollisia yrityksiä yli pandemian, tuella suunnataan niiden toimintaa kohti hiilineutraaliutta ja resurssitehokkuutta.”