Joulun alla eduskunnassa keskustellaan ja äänestetään valtion budjetista. Keskustelua käydään niin budjetista kokonaisuudessaan kuin yksityiskohtaisemmin pääluokka kerrallaan. Tänään oli vuorossa liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka. Nostin keskustelussa esiin muutaman itselleni erityisen tärkeän tavoitteen ja huomion liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä Liikenne12 -ohjausryhmän jäsenenä.
”Arvoisa rouva puhemies!
Väitteet siitä, että hallitus olisi unohtanut autoilijat, eivät yksinkertaisesti ole totta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Meistä jokainen täällä ymmärtää, että joukkoliikenne tai lihasvoimalla kuljetut matkat eivät ole mahdollisia kaikille tai kaikkialla. Autoilu ei kuitenkaan voi enää 2030-luvulla nojautua fossiilisiin polttoaineisiin. Meidän on paitsi sähköistettävä liikennettä tuntuvasti ja kestävästi, myös lisättävä biopohjaisten polttoaineiden osuutta liikenteessä.
Luonnon tai ilmaston kannalta ei kuitenkaan ole yhdentekevää, miten ja mistä liikenteen polttoaineet valmistetaan. Kiertotalous tulee biopolttoaineiden osalta mukaan kuvioihin, kun polttoainetta tuotetaan eri alojen jätteistä ja sivuvirroista. Kiertotaloutta myös liikennesektorilla tulee ehdottomasti edistää.
Biokaasua voidaan käyttää uusiutuvana polttoaineena sähkön ja lämmön tuotannossa sekä jatkojalostettuna liikennekaasuna. Jakeluvelvoitteen laajentaminen myös liikennekaasuihin voisi vauhdittaa biokaasuautojen yleistymistä ja jakeluverkoston laajentamista. Tämä olisi nähdäkseni juuri oikea suunta.
Arvoisa puhemies! Olemme vakaasti matkalla kohti fossiilitonta liikennettä. Osana vihreää elvytystä tehdyt panostukset joukkoliikenteeseen, raiteisiin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen ovat historiallisen suuret, yhteensä yli miljardi euroa. Budjettiriihessä työsuhde-edut uudistettiin vihdoin ilmastoaikaan.
Työmatkaliikenteen päästöjä vähennetään vauhdittamalla täyssähköautojen käyttöönottoa verotusarvoa alentamalla ja verottomalla latausedulla. Lisäksi kannustetaan ihmisiä joukkoliikenteen käyttöön ja muutetaan polkupyöräetu verottomaksi aina 1 200 euroon saakka.
Vaikka työsuhdeautot koskevat vain pientä osaa suomalaisista, tämä uudistus näkyy muutaman vuoden sisään edullisempien käytettyjen sähköautojen markkinoilla. Ensi vuoden riiheen mennessä selvitetään, voisiko työsuhdeautojen veroalennusta laajentaa myös biokaasuautoihin. Seuraavaksi meidän on päivitettävä myös muut liikenteen maksut ja verot ilmastoaikaan.
Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden mukaan tähän saakka tehdyt päätökset eivät kuitenkaan ole riittäviä liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä, joten työ reilun muutoksen edistämiseksi jatkuu myös tällä sektorilla. Ei siis riitä, että tehostamme liikennejärjestelmää, uudistamme autokantaa, tarkennamme liikenteen päästökauppaa, vähennämme liikennesuoritteita tai lisäämme päästöttömien polttoaineiden osuutta liikenteessä. Vaikuttavia tuloksia syntyy näistä kaikista yhdessä – tutkittuun tietoon nojautuen.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnos valmistui kuukausi sitten, ja sen on määrä lähteä lausunnoille vuoden alussa. Liikenne12 -ohjausryhmän suunnitelmalle määrittämät tavoitteet ovat liikennejärjestelmän kestävyys, tehokkuus ja saavutettavuus. Keväällä tämä parlamentaarisen valmistelun tuotos tulee eduskunnan hyväksyttäväksi.
Arvoisa puhemies! Romutuspalkkion käyttöä olisi voinut laajentaa niin, että sen voisi käyttää koko perheen polkupyörien hankkimiseen. Yksi auto on kuitenkin koko perheen kulkupeli. Tällä hetkellä uutisten mukaan sähköpyörän hankintaan käytössä oleva avustus on otettu ilolla vastaan. Jatkoharkintaan pitäisi ottaa myös polkupyörien sähköistämisen korvaaminen kiertotaloutta ja kotimaista työllisyyttä tukemaan.
Pyöräilyn lisääntyminen on tuonut lisää työpaikkoja sekä tuotantoon että myyntiin, mutta myös pyörien huoltoon ja kunnostukseen. Pyörätoimialalla on huutava pula osaavista pyörämekaanikoista, ja ensimmäisenä Suomessa koulutuspilotin aloitti Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnassa.
Arvoisa puhemies! Hämeenlinnalaisena päärata-aktiivina on vielä muistutettava taloustutkimuksen selvityksestä, jossa todettiin, että nykyisen pääradan kehittäminen on alueen taloudelle ja elinvoimalle selvästi parempi vaihtoehto kuin uusi, suora oikorata. Nykyraiteiden kunnostaminen ja välityskyvyn parantaminen ovat ykkösvaihtoehto myös Savo-Karjalan suunnalla. Päärata on liikennemääriltään aivan omaa luokkaansa, ja siksi sen suunnittelun pitäisi edetä nyt vauhdilla. Hämeen maakuntakaavassa on vain yksi ratalinjaus olemassa.