Vaalivuosi 1994 oli ensimmäinen, jolloin pääsin käyttämään äänioikeuttani. Ensin presidentinvaaleissa, joissa oli mahdollista äänestää naisehdokasta ja sitten EU-kansanäänestyksessä.
Olen kannattanut EU:ta koko aikuisikäni ja kannatan sitä vastakin. Eilen äänestin eduskunnan täysistunnossa EU:n elpymispaketin etenemisen puolesta, kun kansalaisaloite kansanäänestyksestä hylättiin äänin 128-43.
Suomi on vakaa osa Eurooppaa jatkossakin.
Jo 20 jäsenmaata on hyväksynyt elpymispaketin, Saksan perustuslakituomioistuin näytti vihreää valoa paketin etenemiselle ja eduskunta äänestää Suomen kannasta heti, kun viivästelystä päästään.
Suomella on perinteinen maine EU:ssa luotettavana toimijana. Olemme olleet mukana neuvottelemassa elpymispaketista ja seuraavan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä. Korostin puheenvuorossani EU-maiden välistä solidarisuutta ja elpymispaketin merkitystä koko Euroopan taloudelle:
”Arvoisa rouva puhemies!
EU:n elpymispaketista ja rahoituskehyksestä on keskustelu viime kesästä saakka vilkkaasti tässä salissa ja mediassa. Hyvä niin, sillä kyseessä on niin Suomen kuin Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittävä, ellei jopa elintärkeä kokonaisuus. Nyt olemme kuitenkin joutuneet tilanteeseen, jossa eurooppalainen solidaarisuus ja yhteinen kriisinhoito ovat uhattuina.
Olisi täysin kestämätöntä, jos emme olisi mukana rakentamassa kriisin jälkeistä kestävämpää huomista, kestävän kasvun Eurooppaa. Nyt ei ole aika tuijottaa omaa napaa vaan katsoa isoa kuvaa. Suomi ei pärjää yksin. Keskustelussa tätä massiivista asiakokonaisuutta on pyritty typistämään jonkinlaiseksi kyllä—ei-vastakkainasetteluksi. Se ei nähdäkseni ole tarkoituksenmukaista, sillä monimutkaisiin ongelmiin ei yleensä ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja.
Arvoisa rouva puhemies! Se, ettei eurooppalaiselle talouskriisille tehtäisi mitään, ei ole vaihtoehto. Koronakriisi pyyhkäisi niin Euroopan kuin koko maailman ylitse, ja nyt sen jälkiä korjataan. Taistelu koronavirusta vastaan ei vielä ole ohitse, mutta eurooppalaisen yhteistyön turvin rokoteohjelma on jo hyvässä vauhdissa, ja tunnelin päässä valo loistaa.
On muistettava, että Suomi ja suomalaiset hyötyvät Euroopan unionista monella muullakin tavalla kuin pelkässä rahassa mitattuna. Yhteiset sisämarkkinat, globaali vaikutusvalta ja vakaampi Eurooppa ovat meille kaikille eduksi. Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, Suomi on avoin, vientivetoinen pieni talous, jolla on tiivis taloudellinen kohtalonyhteys muun Euroopan kanssa.
Arvoisa rouva puhemies! EU on linjannut, ettei elpymispaketin rahankäyttö saa uhata unionin hiilineutraaliustavoitetta. Vähintään puolet varoista on kohdistettava vihreään siirtymään, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Näin ratkaistaan käynnissä olevaa kolmoiskriisiä. Puhtaan energiantuotannon ja fossiilittoman liikenteen edistäminen ovat hyviä esimerkkejä reilusta siirtymästä, jossa ilmastonmuutosta torjuen luodaan kestävän kehityksen työpaikkoja, vahvistetaan kilpailukykyä ja lisätään ihmisten hyvinvointia.
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisen ja talouden elpymisen kannalta on tärkeää panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä esimerkiksi digitalisaation vahvistamiseen.
Nyt määritellään yhteinen eurooppalainen suunta koronan jälkeiseen elämään, ja Suomen on oltava mukana siltojen rakentajana, ei niiden polttajana.”