Sujuva joukkoliikenne on monelle meistä yksi arjen peruspalikoista. Ilman toimivaa joukkoliikennettä matkat töihin, kouluun tai kauppaan hankaloituisivat kohtuuttomasti. Hyvä liikennepolitiikka ottaa huomioon erilaisten ihmisten liikkumistarpeet ja perustuu monipuolisiin kulkumuotoihin.
Minulla oli kunnia olla Hämeen vaalipiirin edustajana parlamentaarisessa Liikenne 12 -työryhmässä, jossa luotiin Suomeen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnitelma ohjaa liikennejärjestelmän kehittämistä vuoteen 2032 asti ja toimii tärkeänä linjapaperina tuleville investoinneille.
Aikaisemmin Suomen liikennepolitiikka on perustunut lyhytnäköiseen siltarumpupolitiikkaan, jossa liikennehankkeita on siroteltu alati muuttuvin periaattein. Jatkossa liikennehankkeille on asetettu selvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit.
Tavoitteena on, että toteutuvat hankkeet ovat taloudellisesti kustannustehokkaita, parantavat alueellista saavutettavuutta ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Selkeiden kriteerien avulla liikennehankkeet saadaan hyödyttämään mahdollisimman montaa ihmistä.
Suunnitelmien lisäksi tarvitaan tekoja. Tämän hallituskauden viimeisessä budjettiriihessä joukkoliikenteen arvonlisäverotus saatiin pudotettua väliaikaisesti nollaan. Ilman vihreiden vaatimusta joukkoliikenteen tukemisesta olisi monilla joukkoliikenneyhtiöillä ollut valtava paine joko nostaa lippuhintoja tai karsia joukkoliikenneyhteyksiä.
Nämä olisivat osuneet kaikkein kipeimmin tavalli-siin työmatkalaisiin, pienituloisiin, eläkeläisiin ja opiskelijoihin, ryhmiin, joille joukkoliikenteen toimivuus on arjen sujuvuuden kulmakivi.
Tärkeitä ratahankkeita saatiin edistettyä riihessä. Etenkin Itä-Suomen liikenneyhteyksien parantaminen on ollut esillä, sillä itäisen Suomen talous on pahoin kärsinyt Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Siksi on tärkeää, että hallitus investoi vihreiden esityksen mukaisesti 30 miljoonaa euroa Karjalan radan perusparannukseen, jolla vahvistetaan Itä-Suomen yhteyksiä muuhun Suomeen.
Kuumana perunana on ollut Itärata-hankkeen tulevaisuus. Itä-Suomen raideyhteyksiä on parannettava nykyisestä, mutta sen on tapahduttava samoin kriteerein kuin muidenkin liikennehankkeiden. Siksi Päijät-Hämeen ehdotus uudesta Savon oikoradasta on kiinnostava.
Uusi Lahti–Heinola–Mikkeli-reitti tarjoaisi matka-ajaksi Helsingistä puolitoista tuntia, kun Itärata lyhentäisi saman matkan noin kahteen tuntiin. Näin merkittävä ajallinen säästö on otettava huomioon Itä-Suomen raideyhteyksien parannuksia punnitessa.
Suurissa liikennehankkeissa tärkeintä on niiden käytännöllisyys, Itä-Suomen ratahankkeista on valittava jatkoon se, joka on sekä alueen talouden että ympäristön kannalta kestävin ja edistää parhaiten maakuntien saavutettavuutta.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Hämeen vieraskolumnina 8.9.2022