Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja riittävän hoidon turvaamiseksi on nyt tehtävä kaikki voitava joka puolella Suomea. Kukaan ei saa pudota tyhjän päälle keskellä pandemiaa, eikä kenenkään hoitoon pääsy tai toimeentulon turvaaminen saa jäädä byrokratian eikä kuntatalouden jalkoihin.
Samalla kun poikkeusolojen lainsäädäntöä asetetaan täytäntöön ennätysvauhtia, on ihmisten perusoikeuksien riittävä toteutuminen pystyttävä turvaamaan. Suomen muu lainsäädäntö ja ihmisoikeudet ovat voimassa valmiuslain aikanakin.
On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen
Akuutin kriisinhallinnan ohella meidän on kuitenkin kyettävä katsomaan tulevaisuuteen ja tehtävä päätöksiä siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa sitten kun tämä on ohi.
Vanhaan palaamisen sijaan meidän on rakennettava tulevaisuuden Suomea kestävälle pohjalle. On luotava uutta työtä, uutta hyvinvointia ja uutta vaurautta – reilusti. Ilmastonmuutosta ei ole peruttu, eikä lajikato tai luonnonvarojen ehtyminen ole kadonnut mihinkään.
Kansainvälinen yhteistyö ja kaikki toimialat läpäisevä kyky toimia äkillisessä kriisissä on korostunut entisestään. Pandemiavarautuminen on terveydenhuollon puolella rutiinia, mutta koko yhteiskunnan kriisinkestävyys on koronan myötä tullut koeponnistettua uusiksi.
Varautuminen ei ole ollut kaikkialla riittävää
On jo nähty, että kaikkialla varautuminen ei ole ollut riittävää. Se ei muuksi muutu jossittelemalla, mutta jälkiviisastelun aika ei ole nyt. Kansallinen pandemiaohjeistus on Suomessa tehty jo vuonna 2012, mutta vaikuttaa siltä, ettei oppositiossa monikaan ole sitä lukenut. Koronalla politikoinnin aika ei ole nyt. Nyt on aika toimia yhdessä ja pysäyttää koronaviruksen eteneminen Suomessa.
Koronakriisin jättämiä jälkiä hoidetaan vielä pitkään ja talouden korjaamiseen vaaditaan mittavia elvytystoimia. Taloustaantumaan pitää vastata toimilla, jotka vauhdittavat Suomen siirtymistä irti fossiilitaloudesta kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa.
Kriisinkestävyyttä voidaan lisätä
Kunnianhimoisilla ja oikeansuuntaisilla ilmastotoimilla voimme samaan aikaan lisätä yhteiskuntamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä parantaa kriisikestävyyttämme.
Hämeen elinvoimalle tärkeät raideinvestoinnit luovat työpaikkoja, mahdollistavat ihmisten ja tavaroiden entistä sujuvamman liikkumisen ja auttavat meitä pääsemään kohti ilmastotavoitteita. Suunniteltujen raideinvestointien toteutuminen on ehdottoman tärkeää, koko pääradan alueella.
Ilmastotekojen merkitys korostuu
Työllisyyttä edistäviä ja ihmisten hyvinvointia lisääviä ilmastotekoja on jo tehty Suomessa, mutta koronakriisin myötä niiden merkitys korostuu entisestään. Ilmastotoimet synnyttävät uutta työtä, aivan kuten olemme jo nähneet koronarajoitusten tekevän.
Etätyö, uudet palvelut ja digisovellukset avasivat uusia ovia monella alalla, Suomi teki todellisen digiloikan. Sosiaalinen media sai synninpäästön ja ihmisten medialukutaito kohosi vauhdilla, kun oikeaa tietoa välittäviä kanavia kohtaan hyökättiin rajusti – ympäri maailman. Moni siirtyi seuraamaan Ylen uutisointia, sanomalehtiä ja kaupunkien omaa tiedotusta verkossa.
Vaikka hallituksen toimet kohdistuvat nyt tiukasti akuutin kriisin hoitamiseen, on keskustelu jälleenrakentamisesta jo alkanut. Koronakriisi ja ilmastotavoitteet ovat samassa pöydässä, kun talouden elvytys toden teolla käynnistyy ja pahin epidemiavaihe on takanamme.
Jos teemme viisaita päätöksiä, voimme koronakriisin selättämisen lisäksi vauhdittaa myös ilmastokriisin ratkaisua. Tie koronan jälkeiseen aikaan ja yhteiskunnan kriisistä toipumiseen on valittava tarkasti, tutkimustietoon ja mahdollisimman laajaan asiantuntijoiden näkemykseen perustuen.
Elämä jatkuu poikkeuksellisten aikojen keskelläkin, koko maailma on uuden edessä. Rauhaisaa pääsiäisen aikaa, pidetään huolta toinen toisistamme.
Mirka Soinikoski
kansanedustaja (vihr.) ja anestesialääkäri
Kolumni julkaistu ensimmäisenä Hämeen Sanomissa perjantaina 10.4.2020.