Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin toistamiseen hallituksen esityksestä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Keskustelu asian ympärillä on saanut hieman erikoisia ulottuvuuksia. Pidin täysistunnossa puheenvuoron, jossa pyrin palauttamaan katsetta palloon. Mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Arvoisa puhemies,

Ensiksi kiitokset hallitukselle ja asianomaisille valiokunnille rivakasta toiminnasta tartuntatautilain väliaikaisen muuttamisen mahdollistamiseksi.

Toiseksi haluan kiittää kaikkia suomalaisia merkittävistä toimista koronaviruksen taltuttamiseksi maassamme. Siitähän tässä kaikessa on kyse – pandemian pysäyttämisestä ja yhteiskuntamme nostamisesta takaisin jaloilleen, kun pahimmasta on ensin selvitty.

Kulkutauti etenee ja leviää siellä, missä siihen tarjoutuu mahdollisuus. Sitä mahdollisuutta me emme aio tälle virukselle suoda ja tämä mielessämme palautamme arkea raiteilleen, pala kerrallaan.

Maailma on nopeasti muuttunut monella tapaa ja osa muutoksista jäänee pysyväksi osaksi jokapäiväistä arkeamme. Osa muutoksista on rohkeita ja toimivia uusia tapoja. Osa muutoksista on kipeitä ja peruuttamattomia.

Maaliskuussa puhuimme talvisodan hengestä, ja sitä samaa yhteishenkeä uskallan peräänkuuluttaa edelleen. Tästä noustaan yhdessä, mutta tarkasti mielessä pitäen että vaara ei ole vielä täysin ohi.

Ravitsemusalaan kohdistui nopea lakisääteinen kielto ja sen ainoana tavoitteena oli pysäyttää koronaviruksen nopea leviäminen Suomessa. Siinä tavoitteessa onnistuimme, yhdessä. Tämän päivän lomautusmääristä näemme, että ravitsemusala ei ole suinkaan ainoa, johon virus iski pahasti.

Vaikka yritystuet, suojavarusteet ja ravintolatuet ovat herättäneet kevään edetessä rankkaa kritiikkiä – on hyvä muistaa, että koronan aiheuttaman poikkeustilan aikana olemme tehneet poikkeuksellisia toimia ja reagoineet ennennäkemättömällä tavalla uuteen viholliseen.

Tällä hetkellä kaikkien katseet ovat ensi viikossa, kun kahviloiden ja ravintoloiden ovet taas avataan. Valoa tunnelin päässä, taas yksi askel kohti normaalioloja kohti.

On meidän omissa käsissämme – kirjaimellisesti – miten yhteiskunnan avaaminen etenee ja kuinka nopeasti pääsemme palaamaan takaisin normaalikäytäntöjä.

Kun muistamme noudattaa hyvää käsihygieniaa ja turvaetäisyyksiä, pääsemme parhaassa tapauksessa keventämään koronarajoitteita lisää jo ennen juhannusta. Kaikki riippuu tartuntamääristä ja siitä, miten onnistumme estämään viruksen leviämistä jatkossa.

Jos unohdamme vaaran ja herpaannumme kesäauringon ihanassa valossa liikaa – joudumme palaamaan takaisin tiukempiin rajoituksiin.

Suomalaiset ovat tunnollista ja vastuullista kansaa, ja uskon että turvallinen paluu mahdollisimman normaaliin arkeen on meillä kaikilla yhteisenä tavoitteena.

Siis kun ensi viikolla pääsemme vihdoin lempikahvilaan ja toivottavasti ehdimme aurinkoisella terassilla ystäviä tapaamaan – pidetään huolta toisistamme. Huomioidaan turvavälit ja pestään käsiä.

Ei anneta tälle virukselle mahdollisuutta lähteä leviämään uudestaan. Tämä kulkutauti pysäytetään yhdessä.