Ukrainan sota on oikeutetusti värittänyt mennyttä viikkoa ja tulee varmasti heijastumaan koko hallituksen loppukauteen. Näyttää siltä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousevat keskeisiksi vaaliteemoiksi.
Olen seurannut suurella mielenkiinnolla julkista keskustelua Natosta, Ukrainan sodasta ja laajemmin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta. Mielestäni se on ollut laadukasta ja monipuolista, mutta samaan aikaan realistista. Suomen ja demokratian kannalta on äärimmäisen arvokasta, että kansalaiset saavat ajantasaista ja luotettavaa tietoa meneillään olevasta kriisistä. Medialla on tärkeä vastuu portinvartijana väärän infromaation ja valeuutisten suhteen.
Synkkien uutisten keskellä saimme kuitenkin iloisia uutisia: hallitus antoi eilen esityksensä uudesta ilmastolaista! Tämä on valtavan hieno uutinen, sillä esitys asettaa kunnianhimoiset ja kauaskantoiset raamit Suomen ilmastotavoitteille. Laki varmistaa, että Suomen hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotoimia tehdään yli vaalikausien. Samalla se luo pitkän aikavälin tavoitteen Suomesta hiilinegativiisena vuoteen 2050 mennessä. Enemmän ilmastolaista voit lukea Emman blogista.
Uusi ilmastolaki on ajankohtaisempi kuin koskaan. IPCC julkaisi maanantaina uuden raportin, jossa alleviivasi ilmastotoimien kiirellisyyttä ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Ukrainan sota on puolestaan osoittanut sen, että meidän pitää irtautua mahdollisimman nopeasti fossiilisista polttoaineista. Tämä on turvallisuus- ja huoltavarmuuskysymys, sillä suuri osa Suomen fossiilisista polttoaineista tulee Venäjältä.
Fossiilisista polttoaineista luopumiselle löytyy myös laajaa poliittista kannatusta, sillä esimerkiksi Jussi Halla-aho kannatti venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta irtautumista. Suomen talous ei voi nojautua fossiilitalouteen ja hienoa, että tälle alkaa löytyä poliittinen yhteisymmärrys.
Täysistunnossa käytin puheenvuoron asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta vuosille 2021-2028, jossa painotin jokaisen oikeutta kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asuntoon asuinpaikasta riippumatta. Myös asunnottomuuden kitkeminen on tärkeä tavoite, jonka saavuttaminen on nykyisen tahdin mukaan täysin realistista. Lisäksi salissa käsiteltiin hallituksen esitystä positiivisesta luottorekisteristä, joka on jatkumoa hallituksen toimille ehkäistä kotitalouksien ylivelkaantumista. Positiivisella luottorekisterillä hillitään holtitonta lainanantoa ja vakautetaan rahoitusjärjestelmämme toimivuutta.
Yksittäisenä ilonaiheena oli myös UNICEFin toimiston perustaminen Suomeen. Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on lasten ja naisten oikeuksien edistäminen. Tämän takia on hienoa, että UNICEFin kaltainen vaikutusvaltainen ja kansainvälinen toimija asettuu Suomeen. Tämä ilahdutti myös hämeenlinnalaisena, sillä Hämeenlinna valittiin vuonna 2013 Suomen ensimmäiseksi UNICEFin lapsiystävälliseksi kaupungiksi. Hämeenlinna onkin malliesimerkki siitä, miten lapsen oikeuksia voi edistää monella tasolla – kansainvälisesti ja paikallisesti.
Nämä yksittäiset ilon ja valon pilkahdukset luovat uskoa tulevaan. Tätä toivon liekkiä ruokkviat myös Euroopan unionin yhtenäisyys ja ihmisten toimeliaisuus kriisin keskellä. Se osoittaa, että Suomen paikka on EU:n ytimessä ja vahvassa keskinäisessä yhteistyössä.
Haluan toivottaa kaikille voimia ja jaksamista tässä vaikeassa ajassa. Toivon, että tämä Bonon biisi We are the people luo sinulle samanlaista toivon pilkettä kuin se toi itselleni aamulla matkalla eduskuntaan. Se yhdessä auringonpaisteen kanssa toi tarpeellista vastapainoa yhä synkkeneville uutisille Ukrainasta.
Toivoa on niin kauan, kun löytyy inhimillisyyttä, auttamistahtoa ja yhteisöllisyyttä. Ukrainan asia on meidän kaikkien asia.
-Mirka